FINLEX ® - Lainsäädäntö alkuperäisessä muodossaan: laki julkisista hankinnoista ja... 1397/2016 (2023)

Helsingissä 29.12.2016

Mann julkisia hankintoja koskevista sopimuksista ja käyttöoikeuksista

Eduskunnan päätöksen mukaan säännökset ovat seuraavat:

ja ampiainen

YLEISET SÄÄNNÖT

1 luku

Tarkoitus, periaatteet ja määritelmät

1 §

lain tarkoitus

Valtion ja kuntien sekä muiden 5 §:ssä mainittujen hankintaelinten on ilmoitettava hankinta- ja käyttöoikeussopimuksistaan ​​tämän lain mukaisesti.

Tämä laki panee täytäntöön:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta, jäljempänäHankintapolitiikka;

2) Neuvoston direktiivi 89/665/ETY julkisiin hankintoihin ja rakennusurakoihin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen käyttöä koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhdenmukaistamisesta;

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/66/EY neuvoston direktiivien 89/665/ETY ja 92/13/ETY muuttamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien valitusmenettelyjen tehostamiseksi; sekoitettu

4) Lisenssisopimusten tekemisestä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, jäljempänäLisenssisopimuskäytäntö.

2 §

Lain tavoitteet

Lain tavoitteena on parantaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaita, innovatiivisia ja kestäviä hankintoja sekä varmistaa yrityksille ja muille kunnille yhtäläiset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluita ja rakennusurakoita julkisissa tarjouskilpailuissa.

Hankintayksiköiden tulee pyrkiä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankinnat voidaan suorittaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja järjestelmällisesti, vallitsevia kilpailuolosuhteita optimaalisesti hyödyntäen sekä ekologiset ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen. Hankintaan liittyvien hallinnollisten tehtävien vähentämiseksi hankintayksiköt voivat käyttää puitesopimuksia ja tehdä yhteishankintoja tai käyttää muita yhteistyömahdollisuuksia julkisissa tarjouskilpailuissa.

Hankinnat tulee tehdä sopivina kokonaisuuksina. Hankinta on järjestettävä siten, että pienet ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt voivat osallistua tarjouskilpailuihin tasavertaisesti muiden tarjoajien kanssa. Tässä laissa määriteltyjen kansallisten kynnysarvojen alle jäävien hankintojen osalta tulee pyrkiä riittävään läpinäkyvyyteen ja syrjimättömyyteen suhteessa hankinnan kokoon ja laajuuteen.

3 §

Julkisissa hankinnoissa noudatettavat periaatteet

Hankintaelimen on kohdeltava hankintamenettelyyn osallistujia ja muita tavarantoimittajia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuusvaatimuksia noudattaen.

Jos ehdokas tai tarjoaja tarjouksessa on hankintayksikön organisaatioon kuuluva yhteisö, hankintayksikön omistama yhteisö tai laitos tai muu hankintayksikkö, häntä on kohdeltava samalla tavalla kuin muita ehdokkaita ja tarjoajia.

4 §

Määritelmä

Tässä laissa ja sen perusteella annetuissa määräyksissä tarkoitetaan seuraavaa:

1)myyntisopimuksen kanssayhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman tavarantoimittajan välinen kirjallinen sopimus, jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaroiden hankinta tai palvelun suorittaminen vastikkeellisesti;

2)rakennusurakan kanssahankintasopimus, jonka tarkoituksena on töiden suorittaminen tai liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvä rakennusurakka tai yhteinen suunnittelu ja toteutus; rakennusurakkasopimus on myös rakennusurakkasopimuksen täytäntöönpano tavalla, joka on yhdenmukainen sen yksikön vaatimusten kanssa, jolla on merkittävä vaikutus rakennusurakkasopimuksen luonteeseen tai muotoon; rakennusurakka voi olla taloudellinen tai tekninen kokonaisuus, joka koostuu siviili-, maanrakennus- tai vesitöistä;

3)tavaran ostosopimuksellahankintasopimus tavaroiden ostamiseksi, leasingiksi, vuokraamiseksi tai osamaksulla osto-optiolla tai ilman sitä; hankintasopimus katsotaan myös hankintasopimukseksi, jonka kohteena on tavaroiden hankinnan lisäksi kokoonpano- tai asennustyöt;

4)palveluhankintasopimuksellahankintasopimus, joka ei ole julkinen rakennusurakka ja jonka kohteena on palvelujen suorittaminen;

5)lisenssisopimuksen kanssa6 ja 7 kohdassa tarkoitettu sopimus;

6)lisenssisopimuksen kanssataloudellista vastiketta vastaan ​​tehty kirjallinen sopimus, jolla yksi tai useampi asiakas siirtää rakennusurakan toteuttamisen ja siihen liittyvän operatiivisen riskin yhdelle tai useammalle tavarantoimittajalle ja delegoinnin vastikkeena on joko oikeus käyttää omaisuutta yksinomaan tai tällainen oikeus ja maksu rakentuvat yhdessä;

7)palvelulisenssisopimuksen kanssataloudellista vastiketta vastaan ​​tehty kirjallinen sopimus, jossa yksi tai useampi hankintayksikkö siirtää yhdelle tai useammalle palveluntarjoajalle muiden kuin käyttöoikeussopimusten tarjoamisen ja hallinnan sekä siihen liittyvän operatiivisen riskin ja jossa vastike delegointi on joko vain oikeus käyttää Palveluita tai mikä tahansa tällainen oikeus ja maksu yhdessä;

8)toimittajien kanssaluonnollinen henkilö tai oikeushenkilö tai julkisoikeudellinen yhteisö tai edellä mainittu yksiköiden ryhmä, joka tarjoaa tavaroita tai palveluita markkinoilla tai rakennusurakoita tai rakennusurakoita;

9)ehdokastoimittaja, joka on suostunut osallistumaan 33 §:n mukaiseen rajoitettuun menettelyyn, 34 §:n mukaiseen neuvottelumenettelyyn, 36 §:n mukaiseen kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, 38 §:n mukaiseen innovaatiokumppanuusmenettelyyn tai 40 §:n mukaiseen suorahankintaan;

10)palveluntarjoajan toimestatoimittaja, joka on jättänyt tarjouksen;

11)hankintaasiakirjan kanssamikä tahansa hankintayksikön tuottama tai mainitsema asiakirja, joka kuvaa tai määrittelee hankinnan tai prosessin eri osia;

12)yhteisellä hankintayksiköllä5 §:n mukainen hankintayksikkö, joka tarjoaa yhteishankintatoimintoja ja tarvittaessa hankinnan tukitoimintoja hankintaelimille, joihin se suoraan tai välillisesti kuuluu, tai niille hankintaelimille, joiden oikeutta käyttää yhteishankintaelimen tehtäviä on säännelty erikseen; Edellytyksenä on, että yhteishankintaelin toimii aktiivisesti edellä mainittujen tehtävien suorittamisessa ja että se on nimenomaisesti perustettu suorittamaan näitä tehtäviä tai että näiden tehtävien suorittaminen on määritelty tai nimetty yhteishankintaelimen liiketoiminnaksi;

13)yhteishankintatoiminnon kanssaseuraavat pysyvät toiminnot:

a) hankintayksiköille tarkoitettujen tavaroiden tai palvelujen hankinta;

b) Rakennussopimusten, hankintayksiköiden tavaroiden tai palveluiden hankintasopimusten tekeminen tai puitesopimus 42 §:n mukaisesti tai dynaamisten hankintajärjestelmien perustaminen 49 §:n mukaisesti;

14)hankintatukitoiminnon kanssaToiminnot, jotka tukevat seuraavia hankintatoimintoja:

a) Hankintatoimistoissa 42 §:n mukaisten hankintasopimusten ja puitesopimusten tekemiseen tarkoitetun teknisen infrastruktuurin tarjoaminen;

b) hankintoja ja suunnittelua koskeva neuvonta;

c) hankintamenettelyjen suorittaminen hankintayksikön puolesta ja sen puolesta;

15)yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 julkisten hankintojen yhteisestä sanastosta (CPV) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 yhteisestä sanastosta julkisten hankintojen osalta Sopimukset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivit 2004/17 julkisista hankintamenettelyistä /EY ja 2004/18/EY yhteistä muuttamisesta ja tarkistamisesta annetun komission asetuksen (EY) N:o 213/2008 mukaisesti sanasto julkisia tilauksia varten;

16)  ilmaisullakirjoitettusanojen tai numeroiden yhdistelmä, joka voidaan lukea, toistaa ja sitten viestiä; tuloste voi sisältää tietoja, jotka lähetetään ja tallennetaan sähköisessä muodossa;

17) ilmaisullasähköisessä muodossaviestintämuoto, jossa käytetään sähköteknisiä tiedonkäsittely- ja tallennusvälineitä, mukaan lukien digitaalinen pakkaus, ja jossa tietoa levitetään, siirretään tai vastaanotetaan kaapelin, radion, optisten tai muiden sähkömagneettisten keinojen avulla;

18)elinkaaressatuotteen tai rakennussopimuksen tai palvelun suorituskyvyn peräkkäiset tai vierekkäiset vaiheet; Elinkaari sisältää vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai resurssien keräämisestä niiden uudelleenkäyttöön, kierrätykseen, hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn.

19)suunnittelukilpailun kanssaprosessi, jolla hankintayksikkö voi hankkia tuomariston valitseman suunnitelman tai hankkeen kilpailuympäristössä; kilpailussa voidaan jakaa palkintoja;

20)innovaatioiden kanssaUuden tai merkittävästi parannetun tuotteen, palvelun tai menetelmän, uuden markkinointimenetelmän tai uuden organisointitavan käyttöönotto liiketoiminnassa, työpaikkaorganisaatiossa tai ulkosuhteissa;

21)merkin kanssamikä tahansa asiakirja, todistus tai todistus, joka vahvistaa, että kyseinen sopimus, tuote, palvelu, prosessi tai menettely täyttää hankintayksikön määrittelemät vaatimukset;

22)brändivaatimusten kanssaVaatimukset, jotka kyseisen työn, tuotteen, palvelun, prosessin tai menettelyn on täytettävä saadakseen asiaankuuluvan merkinnän;

23)teknisillä eritelmillähankitun tuotteen, palvelun tai materiaalien käytön edellytyksenä olevien ominaisuuksien tekninen määritelmä;

24)normin kanssatunnustetun standardointielimen toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten hyväksymä tekninen eritelmä, joka julkaistaan ​​standardina ja jonka noudattaminen ei ole pakollista; normi on:

A)kansainvälinen,kun kansainvälinen standardointijärjestö on hyväksynyt ja yleisesti saatavilla;

B)Eurooppalainen,kun Euroopan standardointijärjestö on hyväksynyt ja yleisesti saatavilla; tai

C)Kansallinen,jos kansallinen standardointiorganisaatio on hyväksynyt ja yleisesti saatavilla;

25)eurooppalaisella teknisellä luokittelulladokumentoitu rakennustuotteen perusominaisuuksien suoritustasoarviointi, joka on suoritettu eurooppalaisen arviointiasiakirjan mukaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011 2 artiklan 12 kohdan mukaisesti rakennusalan tuotteiden kaupan pitämisen ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta;

26)yhteisillä teknisillä eritelmilläTieto- ja viestintätekniikan tekninen eritelmä, joka on vahvistettu eurooppalaisella standardoinnilla, neuvoston direktiiveillä 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveillä 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97 /23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY, joilla muutetaan neuvoston päätöstä 87/95/ETY ja neuvoston päätöstä Euroopan parlamentti ja neuvosto Asetuksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1025/2012 13 ja 14 artiklan mukaisesti;

27)teknisellä viitteelläkaikki muut tekniset eritelmät kuin eurooppalainen standardi, jotka eurooppalainen standardointielin on laatinut markkinoiden tarpeet huomioon ottavien menettelyjen mukaisesti;

28)vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksessakalibrointi-, testaus-, sertifiointi- ja tarkastus- sekä muita vaatimustenmukaisuuden arviointitoimia suorittava elin, joka on akkreditoitu tuotteiden markkinointiin liittyvistä akkreditointi- ja markkinavalvontavaatimuksista ja neuvoston kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) asetus (ETY) N:o 339/93 asetuksen N:o 765/2008 mukaisesti;

29)yleisen viestintäverkon kanssatietoyhteiskuntalain (917/2014) 43 §:ssä tarkoitettu viestintäverkko, jota käytetään viestintäpalvelujen tarjoamiseen rajoittamattomalle määrälle käyttäjiä;

30)sähköisen viestintäpalvelun kanssatietoyhteiskuntalomakkeen 3 §:ssä nro 37 mainitut palvelut, jotka koostuvat kokonaan tai pääosin viestien välittämisestä viestintäverkoissa sekä siirto- ja siirtopalveluista joukkoviestintäverkoissa;

31)audiovisuaalisen mediapalvelun kanssaTietoyhteiskuntatiedotteen 3 §:n 2 momentin mukainen audiovisuaalinen sisältöpalvelu;

32)ohjelma ja ohjelmamateriaalitietoyhteiskuntaselosteen 3 §:n 1 momentin mukaiset audiovisuaaliset ohjelmat ja radio-ohjelmat.

5 §

hankintayksiköt

Tässä laissa tarkoitettuja hankintaelimiä ovat:

1) valtion, kuntien ja kuntien viranomaiset;

2) Evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset;

3) valtionyhtiöt;

4) julkisoikeudelliset laitokset;

5) hankintayksikkö, jos se on saanut tukea yli puoleen hankinnan arvosta 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.

Edellä 1 momentissa 4 tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos on oikeushenkilö, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään julkisia tarpeita, jotka eivät ole luonteeltaan teollisia tai kaupallisia, ja

1) jonka pääosin rahoittaa 1 momentin 1–4 virkkeessä tarkoitettu hankintatoimisto;

2) jonka johtaminen on 1 momentin 1-4 virkkeissä mainitun hankintaelimen valvonnassa; tai

3) yli puolet hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä on 1 momentin 1–4 virkkeessä tarkoitetun hankintaelimen nimittämä.

kappale 2

Laajuus ja sen rajat

6 §

Yleinen lain soveltamisala

Tätä lakia sovelletaan 5 §:ssä tarkoitetun hankintayksikön tekemiin hankintoihin ja käyttösopimuksiin seuraavasti.

Tämän lain soveltamisesta evankelis-luterilaisen kirkon toimintaan säädetään kirkkolaissa (1054/1993) ja viimeksi mainitussa laissa maatalousrakennuslain (1476/2007) tukemista investoinneista ja muista toimenpiteistä.

7 §

Sekasopimuksiin sovellettava laki

Hankintoihin, jotka koskevat kahta tai useampaa hankintatyyppiä 4 §:n, 2-4 §:n ja liitteen E mukaisesti, sovelletaan hankintasopimuksen pääkohteen mukaisia ​​määräyksiä. Osittain palveluja ja osittain muita palveluita tai osa palveluja ja osittain tavaroita sisältävän hankinnan pääkohde määräytyy palvelun tai tavaran suurimman odotetun arvon perusteella.

Tätä lakia sovelletaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja koskeviin sopimuksiin ja tämän lain soveltamisalaan kuulumattomiin hankintoihin, jos sopimuksen pääkohde on tämän lain soveltamisalaan kuuluva hankinta eikä sopimuksen osia voida tehdä objektiivisesti erotettu toisistaan. Jos tässä momentissa tarkoitetut sopimuksen osat erotetaan erillisiksi sopimuksiksi, jotka kuuluvat lain soveltamisalaan ja sen ulkopuolelle, sovelletaan tämän lain soveltamisalaan kuuluvaan hankintasopimukseen tätä lakia. Jos sopimuksen osat ovat objektiivisesti erotettavissa, mutta sopimusta ei ole jaettu yksittäisiin osiin, sovelletaan sopimukseen tätä lakia sopimuksen pääasiallisesta kohteesta riippumatta.

Sopimukseen, joka koostuu tavaranhankintasopimuksista ja käyttöoikeussopimuksista, sovelletaan sopimuksen pääkohteen säännöksiä. Edellytyksenä on, että sopimuksen osia ei voida erottaa toisistaan ​​tosiasiallisesti. Jos sopimuksen osat voidaan objektiivisesti erottaa toisistaan, mutta sopimusta ei ole jaettu yksittäisiin osiin, sopimukseen sovelletaan muita kuin tämän lain 13 luvun säännöksiä.

8 §

Yleiset soveltamisalan rajoitukset

Tämä laki ei koske hankintoja:

1) jonka osalta hankintayksikköön sovelletaan tästä laista poikkeavia sitovia menettelysääntöjä, jotka tehdään:

a) Suomen ja yhden tai useamman Euroopan talousalueen tai sen osan ulkopuolisen maan välisen kansainvälisen sopimuksen perusteella ja EU:n perustamissopimusten mukaisesti rakennusurakan toteuttamiseen tai käyttöön tarkoitetuista rakennusurakoista, tavaroista tai palveluista allekirjoittajamaiden yhteinen hanke ; Hankintavirastojen ja muiden viranomaisten on pyynnöstä toimitettava kansainväliset sopimukset tiedoksi työ- ja elinkeinoministeriölle;

b) kansainvälisen järjestön toimesta; tai

c) Euroopan unionin jäsenvaltiossa tai Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa toimiviin yrityksiin vaikuttavan kansainvälisen asevoimien sijoittamista koskevan sopimuksen vuoksi;

2) joka hankintayksikkö toimii tai on organisoitu ja täysin rahoitettu kansainvälisen järjestön tai kansainvälisen rahoituslaitoksen antamien menettelysääntöjen mukaisesti;

3) jonka pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa hankintayksikön tarjoaminen tai ylläpitäminen yleisten viestintäverkkojen taikka yhden tai useamman sähköisen viestinnän palvelun tarjoaminen yleisölle.

Sen estämättä, mitä 1 momentin 1 a alakohdassa säädetään, lakia sovelletaan kehitysyhteistyösopimusten perusteella ulkopuolisen hallinnon hankintaan seuraavasti.

9 §

Palveluhankintojen laajuuden rajoitukset

Tätä lakia ei sovelleta:

1) maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankkimiseen tai vuokraamiseen millä tahansa rahoituksella tai niihin liittyvien oikeuksien hankkimiseen;

2) audiovisuaalisiin mediapalveluihin tai radiolähetyspalveluihin tarkoitetun ohjelmamateriaalin hankintaan, kehittämiseen, tuotantoon tai yhteistuotantoon liittyvät hankinnat audiovisuaalisten mediapalvelujen tai radiolähetyspalvelujen tarjoajilta;

3) radio- tai televisiolähetysajan ostamiseen tai ohjelmien toimittamiseen, kun ne on tehty audiovisuaalisten mediapalvelujen tai lähetystoiminnan tarjoajilta;

4) välimies- ja sovittelupalvelujen hankinnat;

5) Lisensoiduista avustajista annetun lain (715/2011) mukaisiin lainopillisten edustajien ja avustajien tarjoamiin oikeudellisiin neuvontapalveluihin liittyvät hankinnat ja niihin suoraan liittyvät oikeudelliset neuvontapalvelut;

6) Notariaatti- tai varmennuspalvelujen hankinta julkisilta notaareilta;

7) Edustajien tarjoamiin oikeudellisiin palveluihin liittyvät hankinnat ja muut oikeudelliset palvelut, joiden toimeenpanija on tuomioistuimen määräämä tai joiden toimeenpanija on lain mukaan määrätty suorittamaan tiettyjä tehtäviä tuomioistuimen valvonnassa;

8) muiden julkisen vallan käyttöön liittyvien oikeudellisten palvelujen hankinta;

9) arvopapereiden tai muiden rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviin keskuspankkipalveluihin tai rahoituspalveluihin liittyvät hankinnat ja muut liiketoimet, joilla hankintayksikkö hankkii rahaa tai pääomaa;

10) työsopimuksia varten;

11) Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tai niiden yhdistysten tarjoamat pelastuspalvelu-, pelastus- ja turvallisuuspalveluihin, ensiapupalveluihin ja luettelon A ensiaputoimintaan liittyvät hankinnat;

12) Luettelon A mukaiset hankinnat poliittisiin kampanjoihin liittyvistä palveluista, kun puolue tekee vaalikampanjaan liittyvän palveluhankintasopimuksen;

13) liitteen A mukaisiin tutkimus- ja kehityspalveluihin liittyviin hankintoihin, jolleivät niistä koituvat hyödyt kerry yksinomaan hankintayksikön käyttöön sen toiminnassa ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun täysimääräisesti;

14) YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen Kioton pöytäkirjan (SopS 13/2005) mukaisten hyväksyttyjen päästöyksiköiden, päästövähennysyksiköiden ja sertifioitujen päästövähennysten hankintaan;

15)  sellaisten lentoliikennepalvelujen hankintaan, joihin sovelletaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien pääsystä yhteisön sisäisille lentoreiteille annettua neuvoston asetusta (ETY) N:o 2408/1992.

Tämän lain soveltamisesta joukkoliikennelain (869/2009) mukaiseen palvelujen hankintaan säädetään mainitun lain 36 §:n 2 momentissa.

10 §

Vesi- ja energiahuollon, kuljetus- ja postipalvelujen hankinta

Tätä lakia ei sovelleta vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen toimialoilla toimivien yritysten hankinta- ja käyttöoikeussopimuksiin hankinta- ja käyttöoikeussopimuksista annetussa laissa (1398/2016) tarkoitettua toimintaa varten.

11 §

Lisenssisopimuksiin sovelletaan erityisiä laajuuden rajoituksia

Tätä lakia ei sovelleta ilmaliikennelain (864/2014) 6 luvun mukaiseen liikenneluvan myöntämiseen perustuviin lentoliikennepalvelujen toimilupasopimuksiin.

Tätä lakia ei sovelleta arpajaispalvelujen käyttöä koskeviin lisenssisopimuksiin, jotka hankintayksikkö on tehnyt toimittajan kanssa yksinoikeuksien perusteella. Tällaisen yksinoikeuden myöntäminen on julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä lakia ei sovelleta käyttösopimuksiin, jotka on tehty vesilain (119/2001) mukaisen käyttöveden hallintaa, käsittelyä ja toimittamista varten.

Tätä lakia ei sovelleta lisenssisopimuksiin, joiden kohteena on toinen tai molemmat seuraavista, jos ne liittyvät 3 momentissa tarkoitettuun toimintaan:

1) jäte- tai sadeveden poisto tai käsittely;

2) vesirakennushankkeet, maan kastelu tai salaojitus; Edellytyksenä on, että prosessivedenä käytettävän veden osuus projekteissa tai kastelu- tai viemäröintijärjestelmissä esiintyvän veden kokonaismäärästä on yli 20 prosenttia.

12 §

Puolustus- ja turvallisuushankinnat

Tätä lakia ei sovelleta puolustus- ja turvallisuushankintalain (1531/2011) säännöksiin, jäljempänäPuolustus- ja turvallisuusalan hankintalaki, 5 §:n mukaisiin hankintoihin eikä hankintoihin, jotka eivät kuulu mainitun lain 6 §:n 2 momentin, 7 §:n 1 momentin tai 8 tai 13 §:n soveltamisalaan.

Tämä laki ei koske ostoja, jotka pidetään salassa tai jotka edellyttävät lailla erityisiä turvatoimia. Laki ei myöskään koske hankintoja, jos tämän lain soveltaminen velvoittaisi hankintaviranomaisen antamaan tietoja, joiden julkistaminen olisi valtion keskeisten turvallisuusetujen vastaista. Edellytyksenä on, että valtion keskeisten turvallisuusetujen suojaamista ei voida taata tarjoajien ja hakijoiden syrjimättömällä ja avoimella kohtelulla vähemmän rajoittavin toimenpitein kuin lain soveltamatta jättäminen.

13 §

Sovellettava laki sekasopimuksiin, joissa on puolustus- tai turvallisuusnäkökohtia

Puolustus- ja turvallisuushankintalakia sovelletaan sopimukseen, joka sisältää tämän lain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja sekä puolustus- ja turvallisuushankintalain soveltamisalaan kuuluvia hankintoja, jos hankintasopimuksen osia ei voida olennaisesti erottaa toisistaan.

14 §

Lisenssisopimuksia koskevien määräysten soveltaminen puolustus- ja turvallisuusalan lisenssisopimuksiin

Toisin kuin 12 §:n 1 momentissa, tämän lain käyttöoikeussopimuksia koskevia säännöksiä sovelletaan puolustus- ja turvallisuuspalkintolain 5 §:ssä tarkoitettuihin rakennusurakoiden ja palvelujen turvallisuus- ja puolustushankintoihin. käyttöoikeussopimuksina.

Tämän lain säännöksiä ei kuitenkaan sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun käyttöoikeussopimukseen, jos siihen sovelletaan puolustus- ja turvallisuuspalkintolain 7 §:n tai tämän lain mukaisia ​​soveltamisalarajoituksia.

15 §

Ostot hankintayksikön asiaankuuluvalta yksiköltä

Tätä lakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee tytäryhtiöltään. Osakkuusyksikkö on hankintayksiköstä muodollisesti erillinen ja päätöksistä riippumaton yksikkö. Edellytyksenä on myös, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa hallitsee yksikköä samalla tavalla kuin omien toimipaikkojensa kanssa ja yksikkö hoitaa liiketoimiaan muiden kuin hallitsemiensa hankintayksiköiden kanssa enintään viisi prosenttia. ja enintään 500 000 euroa. Sidosyksiköllä ei saa olla pääomaa muista kuin hankintayksiköistä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua prosenttiosuutta määritettäessä on käytettävä sopimuksen tekoa edeltäneiden kolmen viime vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai vastaavaa toimintaan liittyvää lukua.

Pykälän 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 10 eikä 500 000 euron rajaa sovelleta, jos hankintayksikön määräysvallassa olevan yksikön liiketoimintaa vastaavaa markkinaehtoista toimintaa ei ole. Markkinaehtoista kauppaa ei ole olemassa, jos hankintaelin on julkaissut 58 §:n 3 momentissa tarkoitetun avoimuusilmoituksen määräysvallassaan olevan toimielimen suunnitellusta myynnistä muille kuin valvoville hankintaelimille eikä hankintaelin ole vastannut. vastaanottaa markkinaehtoista ilmoituksessa määritellyn ajan kuluessa yhteisön liiketoimintaan soveltuvaa toimintaa. Vastausajan on oltava vähintään 14 päivää avoimuusilmoituksen julkaisemisesta. Jos vaatimukset täyttyvät, tässä kohdassa tarkoitettua prosenttiosuutta sovelletaan avoimuusilmoituksen kohteena olevaan yhteisöön kolmen vuoden kuluttua avoimuusilmoituksessa asetetun vastausajan päättymisestä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua liikevaihdon prosentuaalista rajaa ei sovelleta, jos muiden kuin yksikön määräysvallassa olevien hankintayksiköiden kanssa tehtyjen liiketoimien arvo on alle 100 000 euroa vuodessa viimeisen kolmen vuoden aikana ennen kuin yksikkö tekee sopimuksen.

Hankintayksiköt käyttävät yhteistä määräysvaltaa osakkuusyhteisössä, kun osakkuusyhteisön hallintoelimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköillä on yhdessä merkittävä päätösvalta osakkuusyrityksen strategisista tavoitteista ja tärkeistä päätöksistä. Edellytyksenä on myös, että osakkuusyhtiö toimii määräysvaltaa käyttävien vastaanottavien yhtiöiden etujen mukaisesti.

Tätä lakia ei sovelleta tilanteisiin, joissa hankintayhtiönä toimiva tytäryhtiö tekee oston sitä hallitsevalta päämieheltä tai toiselta saman hankintayhtiön määräysvallassa olevalta tytäryhtiöltä.

16 §

Hankinta toisesta hankintayksiköstä

Tätä lakia ei sovelleta hankintaviranomaisten välisiin hankintoihin, joiden kanssa hankintaviranomaiset suorittavat yhdessä niille kuuluvia julkisia palveluja yleisen edun vuoksi yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Edellytyksenä on myös, että yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euroa tarjotaan muille kuin sopimuspuolille. Prosentin määrittämiseen sovelletaan, mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään.

Pykälän 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 10 eikä 500 000 euron rajaa sovelleta, jos yhteistyön piiriin kuuluvia palveluita ei harjoiteta markkinalähtöisesti. Markkinaehtoista toimintaa ei ole, jos yhteistyöhön osallistuvat hankintaelimet ovat julkaisseet sopimuksen ulkopuolisille osapuolille 58 §:n 3 momentin mukaisen avoimuusilmoituksen yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen suunnitellusta toimittamisesta ja hankinnasta. toimielimet ovat saaneet markkinatalousilmoituksen puitteissa Yhteistyön piiriin kuuluvista palveluista ei ole toimitettu mitään vastauksia. Vastausajan on oltava vähintään 14 päivää avoimuusilmoituksen julkaisemisesta. Jos vaatimukset täyttyvät, tässä kohdassa määriteltyä prosenttiosuutta sovelletaan kolmen vuoden kuluttua avoimuusilmoituksessa asetetun vastausajan päättymisestä avoimuusilmoituksen kohteena olevan yhteistyön piiriin kuuluviin palveluihin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua palvelujen suorittamisen prosenttirajaa ei sovelleta, jos yhteistyön osana muille kuin sopimuspuolille suoritettujen palvelujen arvo on alle 100 000 euroa vuosikeskiarvolla kolmen vuoden ajalta ennen sopimusta. sopimuksen tekeminen.

17 §

Palveluhankinta yksinoikeuksien perusteella

Tätä lakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka toinen hankintayksikkö tekee sille Euroopan unionin perustamissopimuksen nojalla lailla, asetuksella tai hallinnollisella määräyksellä myönnetyn yksinoikeuden perusteella.

18 §

Yritysostot Euroopan talousalueen ulkopuolisissa maissa

Tätä lakia ei sovelleta hankintoihin Euroopan talousalueen ulkopuolisessa valtiossa, ellei se ole Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen jäsenvaltioiden kansallista tai rajat ylittävää etua. Edellytyksenä on, että Euroopan unioni ei ole tehnyt Euroopan talousalueen ulkopuolisen maan kanssa monen- tai kahdenvälistä sopimusta yhtäläisestä ja tehokkaasta pääsystä julkisten hankintojen markkinoille.

19 §

Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen mukaiset hankinnat

Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen (Sops 5/1995) piiriin kuuluvissa hankinnoissa on muiden sopimusvaltioiden tarjoajiin ja tarjouksiin sovellettava samoja ehtoja kuin Suomen ja Euroopan unionin muiden jäsenvaltioiden tarjoajiin ja tarjontaan.

Luku 3

Yhteishankinta ja hankintavaraus

20 §

Hankinta yhteisestä hankintayksiköstä

Hankintayksikkö voi ostaa tavaroita ja palveluita yhteishankintayksiköltä tai tehdä tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden hankintoja yhteishankintayksikön tekemällä hankintasopimuksella, 42 §:n mukaisella puitesopimuksella tai 42 §:n mukaisella dynaamisella hankintajärjestelmällä 49 .

Hankintayksikön katsotaan täyttäneen tämän lain mukaiset velvoitteensa, kun se ostaa tavaroita tai palveluita yhteishankintayksiköltä tai hankkii tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita yhteishankintayksikön tekemällä hankintasopimuksella, puitesopimuksella §:n mukaisesti. 42 tai 49 §:ssä tarkoitettu dynaaminen ostojärjestelmä.

Hankintayksikkö vastaa itse suorittamistaan ​​vaiheista, kun se käyttää yhteishankintayksikön hankintasopimusta, puitesopimusta tai dynaamista hankintajärjestelmää.

Tätä lakia ei sovelleta hankintayksikön ja yhteishankintayksikön väliseen palvelusopimukseen yhteisten hankintatoimintojen tai hankinnan tukitoimintojen suorittamisesta.

21 §

Muut yhteishankinnat

Hankintatoimistot voivat sopia yhdessä yksittäisen hankinnan toteuttamisesta. Hankinnassa mukana olevat hankintatoimistot ovat yhteisvastuussa tämän lain säännösten noudattamisesta, jos hankinta suoritetaan kaikkien hankintaan osallistuvien hankintatoimistojen nimissä ja lukuun. Tämä yhteisvastuu koskee myös tilanteita, joissa yksi hankintayksiköistä suorittaa hankintaprosessin omasta puolestaan ​​ja mukana olevien hankintayksiköiden puolesta.

Jos hankintamenettelyä ei suoriteta kaikkien asianomaisten hankintaviranomaisten nimissä ja lukuun, asianomaiset hankintaviranomaiset ovat yhteisvastuussa tämän lain määräysten noudattamisesta, siltä osin kuin ne ovat suorittaneet hankintamenettelyn vaiheet. yhdessä. Hankintatoimistot ovat yksin vastuussa tämän lain määräysten noudattamisesta omissa nimissään ja omaan lukuunsa suorittamissaan toimenpiteissä.

22 §

Hankinnat toisen Euroopan unionin jäsenvaltion yhteishankintatoimistolta ja jäsenmaiden hankintatoimistojen yhteishankinnat

Hankintaelin voi käyttää toisen Euroopan unionin jäsenvaltion yhteishankintaelimen yhteishankintatoimintoa. Tätä lakia ei sovelleta tässä tapauksessa. Tätä lakia ei myöskään sovelleta toisessa Euroopan unionin jäsenvaltiossa toimivan yhteishankintayksikön perustaman dynaamisen hankintajärjestelmän kautta toteutettaviin hankintoihin, puitesopimukseen perustuviin hankintoihin, toimittajan valintaan tai puitesopimuksen mukaiseen tarjoukseen. Toisesta jäsenvaltiosta peräisin olevan yhteisen hankintayksikön käyttäminen kansallisen lainsäädännön noudattamisen kiertämiseen ei kuitenkaan ole sallittua.

Tätä lakia sovelletaan, kun toisen Euroopan unionin jäsenvaltion hankintayksikkö ostaa Suomessa sijaitsevalta yhteishankintaelimeltä. Tätä lakia sovelletaan myös toiseen Euroopan unionin jäsenvaltioon sijoittautuneen hankintaelimen hankintaan Suomessa sijaitsevan yhteishankintaelimen perustamaa dynaamista hankintajärjestelmää käyttäen, puitesopimukseen perustuvaa hankintaa, tavarantoimittajan valintaa ja tarjouspyyntöä yleistä kehystä.

Sellaisen hankintamenettelyn osalta, jonka toteuttamisessa on mukana Suomessa sijaitsevan hankintayksikön lisäksi yksi tai useampi hankintayksikkö toisesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta, ellei tarpeellisia asioita ole täytetty, hankintayksiköt on päästävä sopimukseen asianomaisten jäsenvaltioiden välillä tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa. Sopimuksessa tulee määritellä sopimuspuolten tehtävät ja eri tehtäviin tai hankintaprosessiin kokonaisuudessaan sovellettava kansallinen lainsäädäntö sekä hankintaprosessin hallinto, hankinnan jakaminen ja hankintasopimuksen tekeminen, sekä muut hankintaprosessin suunnitteluun liittyvät asiat. Tehtävien jako ja tehtäviin sovellettava kansallinen lainsäädäntö on ilmoitettava tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkö täyttää tämän lain mukaiset velvollisuutensa, jos se hankkii tavarat tai palvelut hankintaprosessista vastaavalta hankintayksiköltä.

Hankintayksikkö voi osallistua Euroopan unionin jäsenvaltioiden yhteishankintayksikön perustamiseen vain, jos yhteisen hankintayksikön hankintamenettelyihin sovelletaan sen paikan lainsäädäntöä, jossa yhteinen hankintayksikkö toimii.

23 §

Tarjous valtiontukea saavasta rakennusurakasta

Valtiontukipäätöksessä voidaan vaatia, että hankintayksikkö ei saa tarjota tukikelpoista rakennusurakkaa omana palvelunaan ilman tämän lain mukaista tarjouspyyntöä.

24 §

Varatut hankintasopimukset

Hankintayksikkö voi varata osallistumisen tarjouskilpailuun työohjelmien puitteissa tai rajoittaa osallistumisen tarjoukseen työpaikoille tai vastaaviin toimittajiin, joiden pääasiallisena tarkoituksena on vammaisten tai muita heikommassa asemassa olevien ihmisten sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Tarjouskilpailuun osallistumisen edellytyksenä on, että työvoimakeskuksen, tavarantoimittajan tai työohjelman työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vaikeavammaisia ​​tai heikompia työntekijöitä.

Hankintailmoituksessa on mainittava, että sopimus on varattu 1 kohdassa tarkoitetuille työpaikoille tai tavarantoimittajille tai että se toteutetaan työohjelmien yhteydessä.

Luku 4

Kynnysarvot ja oston odotusarvon laskeminen

25 §

Kansalliset kynnykset

Ilman arvonlisäveroa lasketut kansalliset kynnysarvot ovat:

1) tavarahankinnoissa, palveluhankinnoissa ja suunnittelukilpailuissa 60 000 euroa, jollei 3-4 kohdissa toisin säädetä;

2) 150 000 euroa rakennusurakkaa;

3) 400 000 euroa liitteen E kohtien 1-4 mukaisista sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä ostoista;

4) 300 000 euroa liitteen E kohdissa 5-15 tarkoitettuihin muihin erityispalveluihin liittyvistä hankinnoista;

5) 500 000 euron lisenssisopimukset.

Tätä lakia ei sovelleta hankintasopimuksiin tai käyttöoikeussopimuksiin, joiden odotettu arvo on kansallisten kynnysarvojen alapuolella.

26 §

EU:n rajat

EU-rajat, jotka perustuvat julkisten hankintojen direktiiviin ja lupadirektiiviin, laskettuna ilman arvonlisäveroa, ovat:

1) valtion virastojen tavara-, palvelu- ja suunnittelukilpailut 134 000 euroa; puolustusalan hankintayksiköiden tekemien tavarahankintasopimusten osalta kynnysarvo koskee vain hankintadirektiivin liitteessä III lueteltuja tuotteita koskevia sopimuksia;

2) tavarahankintoihin, palveluhankintoihin ja suunnittelukilpailuihin muilta kuin 1 kohdassa tarkoitetuilta hankintayksiköiltä 207 000 euroa; tätä kynnysarvoa sovelletaan myös puolustusalan keskushallinnon tekemiin tavarahankintasopimuksiin, jotka koskevat muita kuin hankintadirektiivin liitteessä III lueteltuja tuotteita;

3) rakennusurakka 5 186 000 euroa.

Lupien 1-10 ja 14-16 hankintasopimuksia koskevat määräykset koskevat vähintään EU:n kynnysarvojen hankintoja. EU-rajan ylittävien ostosten osalta on noudatettava jotakin luvussa 5 luetelluista menettelyistä.

Euroopan komissio tarkistaa kynnysarvot joka toinen vuosi asetuksella hankintadirektiivin 6 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti ja julkaisee tarkistetut kynnysarvot Euroopan unionin virallisessa lehdessä siten, että 1 kohdassa tarkoitetut arvot ovat korvataan Euroopan komission aika ajoin tekemien muutosten mukaisilla arvoilla.

27 §

Hankinnan odotetun arvon laskeminen

Todennäköistä hankinta-arvoa laskettaessa lähtökohtana on suurin maksettava kokonaispalkkio ilman liikevaihtoveroa. Arvioinnin on perustuttava arvoon ilmoitushetkellä tai silloin, kun toinen hankintamenettely aloitettiin. Arvon laskennassa on otettava huomioon myös mahdolliset vaihtoehtoiset hankinnan toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja uusimisehdot sekä hakijoille tai tarjoajille suoritettavat palkkiot tai maksut. Laskettaessa yhteishankinnan odotettavissa olevaa arvoa 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti on otettava huomioon työvoimatoimistojen rahoittamien hankintojen osuus.

Rakennusurakan arvioitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakka-arvo ja hankintayksikön urakoitsijan käyttöön asetetun urakan toteuttamiseen tarvittavan tavaran odotettu kokonaisarvo siltä osin kuin ne ovat tarvitaan rakennusurakan toteuttamiseksi.

Jos hankinta suoritetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien arvioitu arvo on otettava huomioon laskettaessa hankintasopimuksen arvioitua kokonaisarvoa. Jos osien yhteisarvo on vähintään kansallinen kynnys tai EU-kynnys, tulee kunkin osan hankinnassa noudattaa tämän kynnyksen ylittävien hankintojen sääntöjä.

Tavaroiden ja palveluiden hankintaan osallistuvat osat, joiden arvioitu arvo on alle 80 000 euroa, sekä tuotantotilauksissa olevat osat, joiden arvioitu arvo on alle 1 miljoona euroa, tätä lakia ei sovelleta, jos näiden osien yhteisarvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien kokonaisarvosta. Jos osan odotettu arvo on vähintään kansallinen kynnysarvo, tulee tätä lakia soveltaa myös ostoon.

Jos hankintayksikkö koostuu erillisistä toiminnallisista yksiköistä, hankinta-arvoa laskettaessa on otettava huomioon kaikkien yksittäisten toiminnallisten yksiköiden ostojen kokonaisarvo, mikäli ne muodostavat yksikön. Jos erillinen toiminnallinen yksikkö on itsenäisesti vastuussa hankinnastaan ​​tai tietyistä ostoryhmistä, voidaan arvot ennustaa kunkin yksikön tasolla.

28 §

Lisenssisopimuksen ennakoidun arvon laskeminen

Käyttöoikeussopimuksen odotettavissa olevaa arvoa laskettaessa otetaan lähtökohtana asiakkaan sopimuskauden aikana syntynyt asiakkaan arvioima liikevaihto ilman arvonlisäveroa. Myynti otetaan huomioon vain siltä osin kuin on kyse sopimuksen tai siihen liittyvän palvelun tai tavaroiden vastikkeesta. Arvioinnin tulee perustua ajankohtaan, jolloin lisenssisopimus julkistettiin, tai muuhun ajankohtaan, jolloin hankintamenettely aloitettiin. Jos käyttöoikeussopimuksen arvo on yli 20 prosenttia suurempi kuin sopimuksen tekohetkellä odotettu arvo, raja-arvo lasketaan sopimuksen tekohetken arvon perusteella.

Lisenssisopimuksen arvioitu arvo on laskettava hankintailmoituksessa, tarjouksessa tai muissa hankinta-asiakirjoissa määriteltyä objektiivista menetelmää käyttäen. Odotusarvoa laskettaessa on otettava huomioon erityisesti seuraavat seikat:

1) option arvo ja lisenssisopimuksen voimassaolon jatkaminen;

2) Kuitit rakennusurakan käyttäjien maksamista maksuista tai sakoista, joita asiakas ei veloita;

3) Hankintayksikön tai muun viranomaisen käyttöoikeussopimuksen saajalle suorittamat maksut tai muut taloudellista hyötyä tuottavat toimet, mukaan lukien julkisen palvelun velvoitteen korvaus ja julkiset investointiavustukset;

4) kolmannen osapuolen lisenssisopimuksen saajalle myöntämät tuet tai muut taloudellisen edun antavat toimenpiteet;

5) Toimitussopimukseen sisältyvien omaisuuden myyntitulot;

6) Hankintayksikön käyttöoikeussopimuksen vastaanottajalle toimittamat tavarat ja palvelut, jos ne ovat tarpeen sopimuksen tai palvelujen suorittamisen kannalta;

7) Palkkiot tai maksut hakijoille tai tarjoajille.

Jos suunniteltu rakennusurakka tai -palvelu johtaa käyttöoikeussopimuksen erillisiin osiin, on arvioitua arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien näiden osien yhteenlaskettu oletusarvo. Jos osien yhteisarvo on vähintään 25 §:n 1 momentissa tarkoitettu kynnysarvo, tätä lakia sovelletaan kuhunkin osaan.

29 §

Tiettyjen palveluhankintojen odotetun arvon laskeminen

Todennäköistä hankinta-arvoa laskettaessa on käytettävä seuraavia perusteita:

1) Vakuutusmaksut ja muut vakuutuspalvelussa maksettavat korvaukset;

2) pankki- ja muiden rahoituspalveluiden palkkiot, palkkiot, korot ja muut palkkiot;

3) suunnitteluun liittyvien palvelujen hankinnassa suoritettavat maksut, palkkiot ja muut vastikkeet;

4) palveluhankintamenettelyn osana järjestettävän suunnittelukilpailun osalta palveluhankinnan odotettu arvo ilman arvonlisäveroa, mutta mukaan lukien mahdolliset osallistumismaksut ja maksut;

5) jos suunnittelukilpailussa, jossa osallistujat saavat suunnittelusta palkintoja tai palkkiota, palkintojen ja palkkion yhteissumma ja myöhemmin 40 §:n 2 momentin 8 mukaisesti tehdyn palveluhankintojen arvioitu arvo. , ilman arvonlisäveroa, jos asiakas ilmoittaa suunnittelukilpailupyynnössä olevansa tekemässä palvelusopimusta.

30 §

Sopimuskauden ennakoidun arvon laskeminen

Jos tavaroiden ostosopimuksen kohteena on leasing, vuokraus tai osamaksu, on käytettävä sopimuksen odotusarvon laskentaperustetta:

1) enintään 12 kuukautta kestävän määräaikaisen työsopimuksen kokonaisarvo todennäköisenä aikana tai yli 12 kuukautta kestävän määräaikaisen työsopimuksen kokonaisarvo arvioitu jäännösarvo mukaan lukien; tai

2) nykyisen tai toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen arvioitu kuukausiarvo kerrottuna luvulla 48.

Laskettaessa tavaroiden tai palveluiden ostoa koskevien säännöllisesti toistuvien tai säännöllisesti uusittavien sopimusten odotettua arvoa on käytettävä seuraavaa:

1) ottamalla huomioon määrä- tai arvomuutokset, jotka tapahtuvat seuraavien 12 kuukauden aikana viimeisten 12 kuukauden tai viimeisen budjettikauden aikana peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintojen kokonaisarvosta; tai

2) arvioitu ostojen kokonaisarvo ensimmäisestä toimituksesta seuraavan 12 kuukauden aikana tai, jos sopimus on yli 12 kuukautta, seuraavan kahden vuoden aikana.

Tällaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa kokonaishintaa ei ole määritelty, odotusarvon laskentaperusteena on oltava:

1) määräaikaisten hankintasopimusten osalta, joiden kesto on enintään 48 kuukautta, arvioitu kokonaisarvo voimassaoloaikana;

2) Määräisten tai yli 48 kuukautta kestävien hankintasopimusten osalta kuukausittainen arvo kerrottuna luvulla 48.

Puitesopimusten ja dynaamisten hankintajärjestelmien osalta hankinnan odotetun arvon laskemiseen on käytettävä kaikkien puitesopimuksen tai dynaamisen hankintajärjestelmän voimassaoloajalle suunniteltujen hankintasopimusten arvioitua kokonaisarvoa.

Innovaatiokumppanuuksien osalta huomioon otettava arvo on suunnitellun kumppanuuden eri vaiheissa toteutetun tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä sen kehittämien ja hankkimien tavaroiden, palvelujen ja töiden odotettu enimmäisarvo. suunniteltu kumppanuus päättyy.

31 §

Kielto jakaa hankintoja tai yhdistää hankintoja keinotekoisesti

Hankintaa ei saa jakaa osiin tai sen arvoa poikkeuksellisilla menetelmillä laskea tämän lain säännösten soveltamisen kiertämiseksi. Tavaroiden tai palvelujen hankintaa ei saa liittää rakennusurakkaan tai muuten keinotekoisesti yhdistää tämän lain säännösten soveltamisen kiertämiseksi.

II AKSELI

SÄÄNNÖT EU:N KYNNYN YLITÄ TAVAROIDEN JA PALVELUJEN HANKINTAAN, TYÖSOPIMUKSIA JA KONSEPTIKILPAILUJA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

Luku 5

hankintamenettelyt

32 §

avoin menettely

Avoimessa prosessissa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön, jonka perusteella kaikki halukkaat toimittajat voivat jättää tarjouksen. Kun hankintailmoitus on julkaistu ja tarjous on tullut saataville, hankintatoimisto voi lähettää tarjouksen sopiviksi katsomilleen tavarantoimittajille.

33 §

Rajoitettu menettely

Rajoitetussa menettelyssä hankintatoimisto julkaisee tarjouspyynnön, johon voivat osallistua kaikki toimitukseen halukkaat tavarantoimittajat. Vain hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat jättää tarjouksen.

Rajoitetussa menettelyssä hankintayksikkö voi rajoittaa hakijoiden määrää, joilta tarjous pyydetään. Tarjouspyynnössä on mainittava ehdokkaiden vähimmäismäärä ja tarvittaessa enimmäismäärä. Tarjoajiksi hyväksytyt hakijat tulee valita hankintailmoituksessa asetettujen kelpoisuusvaatimusten ja arviointiperusteiden perusteella. Hankintayksikkö ei ota vastaan ​​ehdokkaita, jotka eivät ole jättäneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Tarjouksen kokoon ja laatuun nähden menettelyyn on kutsuttava riittävä määrä hakijoita todellisen kilpailun varmistamiseksi. Rajoitetussa menettelyssä on kutsuttava vähintään viisi hakijaa, ellei vähemmän sopivia hakijoita ole saatavilla. Jos kelpoisia hakijoita on vähemmän kuin viisi, hankintayksikkö voi jatkaa prosessia kutsumalla kaikki kelvolliset hakijat jättämään tarjouksen.

34 §

neuvottelumenettely

Neuvotteluprosessissa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, johon kaikki halukkaat tavarantoimittajat voivat osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdot valitsemiensa tavarantoimittajien kanssa.

Hankintayksikkö voi valita hankintaan neuvottelumenettelyn:

1) kun hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää ilman olemassa olevien ratkaisujen mukauttamista;

2) mitä sisältää suunnittelun tai innovatiiviset ratkaisut;

3) joista hankintasopimusta ei voida tehdä ilman etukäteisneuvotteluja erityisistä luonteen, monimutkaisuuden tai oikeudellisen ja rahoitusmuodon syistä tai niihin liittyvistä riskeistä johtuen; tai

4) kun hankintakohteen kuvausta ei voida määrittää riittävän tarkasti standardin, eurooppalaisen teknisen arvioinnin, yhteisen teknisen eritelmän tai teknisen viitteen perusteella.

Hankintaelin voi valita neuvottelumenettelyn myös, jos avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä on saatu vain tarjouksia, jotka eivät vastaa tarjouspyyntöä tai jos tarjouksia ei voida hyväksyä. Uuden tarjouskilpailuilmoituksen julkaisemista ei vaadita, jos neuvottelumenettelyssä ovat mukana kaikki tarjoajat, jotka täyttävät 79-92 §:n mukaiset vähimmäisvaatimukset ja ovat jättäneet tarjouksen edellisen tarjouskilpailun muotoeritelmien mukaisesti.

Neuvottelumenettelyssä hankintaelin voi etukäteen rajoittaa neuvotteluihin kutsuttujen ehdokkaiden määrää. Neuvotteluihin kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä ja soveltuvin osin enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksytyt hakijat tulee valita hankintailmoituksessa asetettujen kelpoisuusvaatimusten ja arviointiperusteiden perusteella. Hankintayksikkö ei ota vastaan ​​ehdokkaita, jotka eivät ole jättäneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Aidon kilpailun varmistamiseksi riittävä määrä tarjoajia on kutsuttava neuvotteluihin hankinnan laajuudesta ja laadusta. Neuvottelumenettelyssä on kutsuttava vähintään kolme ehdokasta, ellei sopivia ehdokkaita ole vähemmän. Jos kelpoisia hakijoita on vähemmän kuin kolme, hankintayksikkö voi jatkaa prosessia kutsumalla kaikki kelvolliset hakijat jättämään ennakkotarjouksen.

35 §

neuvotteluprosessin aikana

Neuvottelumenettelyä käyttäessään hankintayksikön on tarjottava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa kuvaus tarpeistaan ​​ja hankittavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden vaadituista ominaisuuksista sekä taloudellisen kokonaisedun kriteereistä. Hankintayksikön tulee myös määritellä, mitkä osat kuvauksessa sisältävät vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Toimitettujen tietojen on oltava riittävän tarkkoja, jotta tavarantoimittajat voivat arvioida hankinnan luonteen ja laajuuden sekä päättää, pyytävätkö ne osallistumista.

Hankintayksikön on hankittava neuvotteluihin valituilta ehdokkailta alustavat tarjoukset, joiden perusteella neuvottelut käydään. Hankintayksikkö voi verrata ja valita ennakkotarjouksen ilman neuvotteluja, jos tästä on aiemmin ilmoitettu hankintailmoituksessa tai tarjouksessa. Hankintayksikkö voi prosessin aikana pyytää tarjoajilta uusia, neuvottelujen tuloksena korjattuja tarjouksia. Hankintayksikön tulee neuvotella tarjoajien kanssa heidän tekemiensä ennakkotarjousten ja tarvittaessa myöhempien tarjousten perusteella tarjousten parantamiseksi. Hankintaelin voi neuvottelujen aikana myös muuttaa tarjousta tai neuvottelupyyntöä. Ratkaisuilmoituksessa, ilmoituksen julkaisemisen yhteydessä saataville asetetussa tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa lueteltuja vähimmäisvaatimuksia ja 93 §:ssä tarkoitettuja taloudellisen kokonaisedun perusteita ei saa neuvotella.

Neuvottelut voidaan kohdistaa siten, että neuvottelujen aikana neuvotteluihin sisältyvien tarjousten määrää rajoitetaan soveltamalla hankintailmoituksessa, tarjouksessa tai neuvottelukutsussa määriteltyjä taloudellisen kokonaisedun kriteerejä ja mahdollisia vertailuperusteita. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheet on ilmoitettu hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.

Hankintayksikön tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti neuvotteluissa. Hankintatoimisto ei saa antaa tietoja, jotka vaarantavat tarjouskilpailun osallistujien yhdenvertaisen kohtelun. Hankintayksikön on ilmoitettava kirjallisesti kaikille neuvotteluihin osallistuville tarjoajille hankintailmoituksen, tarjouspyynnön tai neuvottelupyynnön sisällön muutoksista. Tarjoajille on varattava riittävästi aikaa muuttaa tarjoustaan ​​ja tarvittaessa tehdä oikaistuja tarjouksia uudelleen. Hankintayksikkö ei saa luovuttaa neuvotteluihin osallistuvan ehdokkaan tai tarjoajan luottamuksellisia tietoja muille tarjoajille ilman näiden suostumusta, jossa on eritelty suostumuksen kohteena olevia tietoja.

Hankintaelimen on päätettävä neuvottelut ilmoittamalla siitä jäljellä oleville tarjoajille. Hankintayksikön on lähetettävä tarjoajille lopullinen tarjouspyyntö ja asetettava määräaika lopullisten tarjousten jättämiselle. Hankintaelimen on tarkistettava lopullisten tarjousten johdonmukaisuus lopullisen tarjouksen kanssa ja valittava tarjous 93 artiklan mukaisesti. Lopulliset tarjoukset eivät ole neuvoteltavissa.

36 §

Kilpailukykyinen neuvotteluprosessi

Kilpailullisessa neuvotteluprosessissa hankintatoimisto julkaisee tarjouksen, johon voivat osallistua kaikki sopimukseen halukkaat tavarantoimittajat. Hankintayksikkö konsultoi menettelyyn hyväksyttyjä hakijoita tunnistaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla heidän tarpeisiinsa voidaan parhaiten vastata.

Hankintaelin voi valita kilpailullisen neuvottelumenettelyn, jos 34 §:n 2 momentin vaatimukset täyttyvät. Kokonaistaloudellisen kannattavuuden perustana tulee käyttää 93 §:ssä tarkoitettua parasta hinta-laatusuhdetta.

Kilpailullisessa neuvotteluprosessissa hankintayksikkö voi etukäteen rajoittaa neuvotteluihin kutsuttujen ehdokkaiden määrää. Neuvotteluihin kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä ja soveltuvin osin enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksytyt hakijat tulee valita hankintailmoituksessa asetettujen kelpoisuusvaatimusten ja arviointiperusteiden perusteella. Hankintayksikkö ei ota vastaan ​​ehdokkaita, jotka eivät ole jättäneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia.

Aidon kilpailun varmistamiseksi riittävä määrä tarjoajia on kutsuttava neuvotteluihin hankinnan laajuudesta ja laadusta. Kilpailulliseen neuvotteluprosessiin on kutsuttava vähintään kolme ehdokasta, ellei sopivia ehdokkaita ole vähemmän. Jos sopivia hakijoita on vähemmän kuin kolme, hankintayksikkö voi jatkaa prosessia kutsumalla kaikki kelpoisuusvaatimukset täyttävät hakijat neuvotteluihin.

37 §

Kilpailullisen neuvotteluprosessin kulku

Hankintayksikön tulee määritellä hankintailmoituksessa hankintatarpeensa ja -vaatimukset. Hankintaelin voi myös laatia hankekuvauksen, jossa on lueteltu hankinnan tavoitteet ja sisältö. Hankintayksikön on vahvistettava alustava aikataulu hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa ja ilmoitettava hinta-laatusuhteen vertailukriteerit.

Hankintayksikkö aloittaa valittujen ehdokkaiden kanssa neuvottelun, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja määritellä keinot, joilla hankintayksikön tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Hankintayksikkö voi neuvotella valittujen ehdokkaiden kanssa kaikista hankintaan liittyvistä seikoista. Hankintayksikkö voi maksaa rahallisia tai muita palkkioita tai myöntää palkintoja kilpailuun osallistuville.

Neuvottelut voidaan porrastaa siten, että neuvotteluissa mukana olevien ratkaisujen määrää rajoitetaan neuvottelujen aikana soveltamalla hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa määriteltyjä vastinetta rahoille. Edellytyksenä on, että neuvottelujen vaiheet on ilmoitettu hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa.

Hankintayksikön tulee kohdella tarjoajia tasapuolisesti neuvotteluissa. Hankintatoimisto ei saa antaa tietoja, jotka vaarantavat tarjouskilpailun osallistujien yhdenvertaisen kohtelun. Hankintayksikkö ei saa luovuttaa neuvotteluihin osallistuvan ehdokkaan tai tarjoajan luottamuksellisia tietoja muille tarjoajille ilman tämän suostumusta ja siten tunnistaa suostumuksen alaiset tiedot.

Hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja, kunnes se on valinnut ratkaisumallit, jotka pystyvät täyttämään määrittelemänsä tarpeet. Tarjoajille on ilmoitettava neuvottelujen päättymisestä. Hankintayksikön tulee pyytää tarjoajilta lopulliset tarjoukset neuvotteluissa esitettyjen ja määriteltyjen ratkaisujen perusteella. Tarjouksen on täytettävä lopullisessa tarjouksessa asetetut vaatimukset ja sen tulee sisältää kaikki hankinnan toteuttamiseen vaaditut ja tarpeelliset osat. Hankintatoimiston pyynnöstä tarjouksia voidaan tarkentaa ja tarkentaa, jos tämä ei johda muutoksiin tarjouksen tai hankinnan olennaisissa osissa tai uhkaa syrjiä tarjoajia tai vääristää kilpailua.

Hankintayksikön tulee arvioida tarjous hankintailmoituksessa tai hankekuvauksessa mainittujen vertailuperusteiden perusteella. Ostoyksikön pyynnöstä voidaan tarjousvertailun jälkeen käydä neuvotteluja parhaan tarjoajan kanssa tarjoukseen liittyvien taloudellisten velvoitteiden tai muiden tarjouksen ehtojen viimeistelemiseksi, mikäli tämä ei johda muutoksiin tarjouksen olennaisissa osissa hankkia tai uhata johtaa siihen, että tavarantoimittajat syrjivät tai vääristävät kilpailua.

38 §

innovaatiokumppanuus

Innovaatiokumppanuuden tavoitteena on innovatiivisten tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakkasopimusten kehittäminen ja niistä saatavien tavaroiden, palveluiden tai rakennusurakkasopimusten hankinta. Innovaatiokumppanuudessa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat hakea osallistumista.

Hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, kun hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo olevia tavanomaisia ​​tavaroita, palveluita tai rakennusurakoita.

Innovaatiokumppanuudessa hankintayksikkö voi ennalta rajoittaa neuvotteluihin kutsuttujen ehdokkaiden määrää. Neuvotteluihin kutsuttavien ehdokkaiden vähimmäismäärä ja soveltuvin osin enimmäismäärä on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Tarjoajiksi hyväksytyt hakijat tulee valita hankintailmoituksessa asetettujen kelpoisuusvaatimusten ja arviointiperusteiden perusteella. Ehdokkaiden valinnassa tulee arvioida ehdokkaiden halukkuutta tutkimukseen ja kehitykseen sekä innovatiivisten ratkaisujen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Hakijoita, jotka eivät ole jättäneet osallistumishakemusta tai jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vaatimuksia, ei voida hyväksyä hankintaviranomaisen menettelyyn.

Aidon kilpailun varmistamiseksi riittävä määrä tarjoajia on kutsuttava neuvotteluihin hankinnan laajuudesta ja laadusta. Innovaatiokumppanuuteen tulee kutsua vähintään kolme ehdokasta, ellei sopivia ehdokkaita ole vähemmän. Jos kelpoisia hakijoita on vähemmän kuin kolme, hankintayksikkö voi jatkaa prosessia kutsumalla kaikki kelvolliset hakijat jättämään ennakkotarjouksen.

39 §

Innovaatiokumppanuuden prosessi

Hankintayksikön tulee hankintailmoituksessa määritellä innovatiivisen tuotteen, palvelun tai urakan tarve, jota ei voida tyydyttää ostamalla jo markkinoilla olevia tavaroita, palveluita tai töitä. Lisäksi tarjouskilpailuilmoituksessa on täsmennettävä tarjouksen kohteen vähimmäisvaatimukset, jotka kaikkien tarjousten on täytettävä. Vaatimukset on esitettävä niin yksityiskohtaisesti, että toimittaja voi arvioida hankinnan tyypin ja laajuuden sekä päättää osallistumishakemuksen jättämisestä.

Hankintayksikkö käy neuvottelut valittujen tarjoajien kanssa innovatiivisen tuotteen, palvelun tai urakan kehittämiseksi ja tuloksena olevien tavaroiden, palvelujen ja töiden hankkimiseksi. Neuvottelujen kulkuun pätee se, mitä 35 §:ssä neuvottelumenettelyn etenemisestä säädetään. Hankintayksikkö ei saa valita kumppania ennakkotarjouksen perusteella. Hankintaelimen on ilmoitettava kirjallisesti kaikille neuvotteluissa mukana oleville tarjoajille tarjousasiakirjojen muutoksista ja annettava tarjoajille riittävästi aikaa muuttaa tarjouksiaan niiden perusteella. Kokonaistaloudellisen kannattavuuden perustana tulee käyttää 93 §:ssä tarkoitettua parasta hinta-laatusuhdetta.

Hankintayksikkö voi päättää innovaatiokumppanuuden solmimisesta yhden tai useamman erillistä tutkimus- ja kehitystoimintaa harjoittavan toimittajan kanssa. Innovaatiokumppanuus on jaettava tutkimus- ja innovaatioprosessin eri vaiheita vastaaviin peräkkäisiin vaiheisiin. Hankintayksikön tulee asettaa kumppanille tai kumppaneille välitavoitteet ja päättää palkkion maksamisesta. Kumppanuuden tavoitteiden perusteella hankintayksikkö voi lopettaa innovaatiokumppanuuden jokaisen vaiheen jälkeen. Jos innovaatiokumppanuus on usean toimittajan kanssa, hankintatoimisto voi vähentää kumppaneiden määrää tekemällä kumppanuudesta yksittäisiä hankintasopimuksia. Edellytyksenä on, että vaihepaikka ja käyttöehdot on määritelty tarjousasiakirjoissa.

Hankintaelimen ei tarvitse tehdä kehitystyön tulosten hankintaa varten uutta tarjouskilpailua, jos hankinta tehdään prosessiin osallistuvilta kumppaneilta ja kehitystyön ja siihen liittyvien hankintojen tulokset vastaavat hankinnan tasoa. hankintaelinten ja prosessiin osallistuvien välillä sovittu suoritus ja sovittu enimmäiskustannukset.

Hankintayksikön on annettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa tiedot immateriaalioikeuksia koskevista säännöistä. Jos hankintayksikkö on valinnut prosessiin useita kumppaneita, hankintayksikkö ei saa ilmaista toisen kumppanin ehdottamia ratkaisuja tai muita prosessin aikana saamiaan luottamuksellisia tietoja muille yhteistyökumppaneille ilman tämän kumppanin nimenomaista suostumusta.

Innovaatiokumppanuuden rakenteen sekä eri vaiheiden keston ja arvon on vastattava ehdotetun ratkaisun innovaatiokykyä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, jonka tavoitteena on kehittää innovatiivisia ratkaisuja, joita ei vielä ole saatavilla markkinoida. Tavaroiden, palvelujen ja urakkasopimusten odotettu arvo ei saa olla suhteeton niiden kehittämiseen tehtyihin investointeihin nähden.

40 §

Suora hankinta

Suorassa hankinnassa hankintayksikkö neuvottelee hankintasopimuksen ehdot valitsemiensa toimittajien kanssa julkaisematta etukäteen hankintailmoitusta.

Hankintayksikkö voi valita suoran hankinnan, jos:

1) avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu osallistumispyyntöjä tai -tarjouksia tai sopivia osallistumispyyntöjä tai -tarjouksia; lisäehtona on, että alkuperäisiä tarjousehtoja ei muuteta merkittävästi;

2) Teknisistä tai yksinoikeuksien suojaamiseen liittyvistä syistä vain tietty toimittaja voi tehdä oston; lisäehtona on, että kohtuullisia vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole ja kilpailun puute ei johdu hankintaehtojen keinotekoisesta kaventumisesta;

3) Hankintatarkoitus on ainutlaatuisen taideteoksen tai taiteellisen esityksen luominen tai hankkiminen;

4) sopimuksen tekeminen on ehdottoman välttämätöntä ja asetettuja määräaikoja ei voida noudattaa äärimmäisen kiireellisyyden vuoksi hankintatoimistosta riippumattomista ennakoimattomista syistä;

5) hankittava tavara on valmistettu yksinomaan tutkimus-, testaus-, tuotekehitys- tai tieteellisiin tarkoituksiin eikä niitä ole massatuotantona tavaran valmistuksen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi;

6) hankinta koskee hyödykemarkkinoilta noteerattuja ja hankittuja tavaroita;

7) tavara ostetaan erityisen edullisesti toimittajalta, pesänhoitajalta tai selvittäjältä, joka lopettaa toimintansa maksukyvyttömyys-, sovinto- tai vastaavan menettelyn vuoksi;

8) Se on suunnittelukilpailun perusteella tehty palveluhankinta, joka suunnittelukilpailun sääntöjen mukaan on tehtävä kilpailun voittajan kanssa tai, jos voittajia on useita, yhden kanssa; tässä tapauksessa kaikki voittajat on kutsuttava osallistumaan neuvotteluihin.

Tarjousta ei pidetä 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna sopivana tarjouksena, jos se on hankintasopimuksen kannalta välttämätön eikä ilmeisesti täytä ilmoituksessa tai tarjouksessa mainittuja hankintaelimen tarpeita ja vaatimuksia ilman merkittävää. muutoksia. Osallistumishakemus katsotaan sopimattomaksi, jos toimittaja on suljettava tai se voidaan sulkea pois tarjouksesta 80 ja 81 §:n mukaisesti tai se ei täytä hankintatoimiston 83 §:n mukaisesti asettamia kelpoisuusvaatimuksia.

41 §

Suora osto lisätilauksissa

Ostoyksikkö voi tehdä suoran oston, jos tavaran osto alkuperäiseltä toimittajalta on lisätilaus, jonka tarkoituksena on osittain korvata tai jatkaa aiempaa toimitusta tai varusteita. Edellytyksenä on, että toimittajan vaihto johtaisi erilaisten teknisten ominaisuuksien omaavien tavaroiden hankintaan, mikä johtaisi yhteensopimattomuuteen tai suhteettoman suuriin teknisiin vaikeuksiin käytössä ja kunnossapidossa. Tällaisten ja uusittavien sopimusten voimassaoloaika voi vain poikkeuksellisesti ylittää kolme vuotta.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, tilaaja voi ostaa suoraan, jos kyseessä on uusi urakka- tai palvelusopimus alkuperäiseltä tavarantoimittajalta, joka vastaa aiemmin tehtyä urakka- tai palvelusopimusta. Edellytyksenä on, että alkuperäisen hankinnan ratkaisuilmoituksessa viitataan mahdolliseen myöhempään suoritukseen ja että lisäpalvelun tai uuden rakennusurakan odotettu arvo on otettu huomioon alkuperäisen urakan kokonaisarvoa laskettaessa. Suora sopimus voidaan tehdä enintään kolmen vuoden kuluessa alkuperäisen sopimuksen tekemisestä.

42 §

puitesopimus

Yleissopimuksella tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot tietyn ajan kuluessa tehtäville hankintasopimuksille.

Hankintaelimen on valittava puitesopimukseen toimittajat hankintamenettelyssä tämän lain mukaisesti ottaen huomioon hankintamenettelyjen käyttöehdoista ja tarjouksen menettelylliset velvoitteet.

Hankintayksikön on valittava puitesopimukseen yksi tai useampi toimittaja. Toimittajien lukumäärä on ilmoitettava etukäteen hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouksessa. Usean toimittajan puitesopimukseen on valittava määritetty määrä toimittajia, ellei kelpoisuusvaatimukset täyttäviä tai hyväksyttäviä tarjouksia jättäviä tarjoajia ole vähemmän.

Puitesopimukseen perustuvat hankintasopimukset tulee tehdä puitesopimukseen valittujen tavarantoimittajien ja puitesopimustarjouksen hankintadokumentaatiossa selkeästi yksilöityjen hankintayksiköiden välillä.

Puitesopimus voi olla voimassa enintään neljä vuotta. Jos ostokohde sitä perustellusti vaatii, puitesopimus voi poikkeuksellisesti kestää pidempään. Puitesopimuksen ehtoihin ei saa tehdä merkittäviä muutoksia keston aikana.

43 §

Hankinta perustuu puitesopimukseen

Jos hankintayksiköllä on puitesopimus toimittajan kanssa, tulee puitesopimukseen perustuvat hankinnat tehdä puitesopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti. Hankintayksikkö voi tarvittaessa pyytää toimittajalta kirjallisesti täsmentämään tai täydentämään tarjoustaan.

Jos hankintayksikkö on tehnyt puitesopimuksen usean tavarantoimittajan kanssa ja kaikki puitesopimuksen ehdot ja sopimukseen perustuvien hankintojen toimittajan valinnan määräävät neutraalit ehdot on vahvistettu tarjouksessa, puitesopimukseen perustuvien hankintojen tulee toteutetaan ilman tarjouskilpailua, suoritetaan valitsemalla toimittaja puitesopimuksen ehtojen ja puitesopimuksen tarjouksessa esitettyjen kriteerien mukaisesti.

Jos hankintayksikkö on tehnyt puitesopimuksen useiden tavarantoimittajien kanssa eikä puitesopimuksen kaikkia ehtoja ole vahvistettu, puitesopimukseen perustuvat hankinnat on tehtävä tarjouskilpailulla puitesopimukseen valitut tavarantoimittajat hankintasopimuksen kriteerien mukaisesti. puitesopimuksen tekemisen yhteydessä esitetty taloudellinen kokonaishyöty, joka määritellään, sekä muut puitesopimuksen tarjouksessa määritellyt ehdot.

Puitesopimukseen perustuvista hankinnoista tarjottaessa hankintayksikön on hankittava kirjallinen tarjous puitesopimukseen valituilta tavarantoimittajilta. Hankintayksikön on asetettava tarjouksen määräaika, jonka on oltava riittävä ottaen huomioon hankinnan monimutkaisuus ja tarjouksen jättämiseen tarvittava aika. Tarjoukset tulee tehdä kirjallisesti ja niiden sisältö on pidettävä salassa tarjousajan loppuun asti. Hankintayksikkö valitsee parhaan tarjouksen tarjouksessa esitettyjen kokonaistaloudellisen hyödyn kriteerien mukaisesti.

Jos hankintayksikkö on tehnyt puitesopimuksen usean tavarantoimittajan kanssa, osa 2 momentin mukaiseen puitesopimukseen perustuvista hankinnoista voidaan suorittaa ilman tarjouskilpailua valitsemalla toimittaja puitesopimuksen ja puolueettomien ehtojen mukaisesti. Toimittajien valinta. sopimuksen perusteella tehdyistä hankinnoista ja osa puitesopimukseen perustuvista hankinnoista voidaan tehdä kilpailuttamalla puitesopimukseen perustuvat hankinnat 3 ja 4 kohdan mukaisesti. Puitesopimuksen tarjouspyynnössä on määriteltävä kriteerit, joiden perusteella päätetään puitesopimuksen hankintatyypistä.

44 §

Sähköinen huutokauppa

Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan toistuvaa menettelyä, jossa uudet alennetut hinnat tai uudet arvot tarjoukseen sisältyville tekijöille esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on ensimmäisen kerran saatu päätökseen ja joka sallii tarjoukset luokitellaan automaattisen arviointiprosessin mukaan.

Sähköistä huutokauppaa voidaan käyttää osana tarjouskilpailua viimeisessä vaiheessa:

1) avoimessa menettelyssä;

2) rajoitetussa menettelyssä;

3) neuvottelumenettelyssä;

4) jos puitesopimukseen valitut tavarantoimittajat tarjotaan uudelleen 43 §:n mukaisesti; sekoitettu

5) 52 §:ssä tarkoitetun dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehtäviä hankintoja koskevien tarjousten yhteydessä.

Sähköisen huutokaupan käytön edellytyksenä on, että tarjouspyynnön tai tarjouspyynnön sisältö voidaan laatia riittävän tarkasti. Sähköisen huutokaupan kohteena eivät voi olla sellaiset rakennusurakkaat ja palveluhankinnat, joiden sisältö on aineeton suoritus, jota ei voida luokitella automaattisilla arvostusmenetelmillä. Sähköisessä huutokaupassa palkinnon kohdetta ei saa muuttaa verrattuna ratkaisuilmoituksessa olevaan ilmoitukseen ja myöntämisasiakirjoissa oleviin tietoihin.

Sähköinen huutokauppa koskee:

1)  hinta, jos alhaisin hinta on 93 §:n 1 momentin mukaisen taloudellisen kokonaishyödyn perusta;

2) tarjoukseen sisältyvien tekijöiden hinta tai jälleenhankinta-arvot tai molemmat, jos hankintasopimus tehdään 93 §:n 1 momentin mukaisesti parhaan hinta-laatusuhteen tai alhaisimman kustannusarvion perusteella.

45 §

Sähköiset huutokauppaasiakirjat

Sähköisen huutokaupan käytöstä on ilmoitettava kansallisessa hankintailmoituksessa tai EU:n hankintailmoituksessa. Ilmoitusmenettelyyn sovelletaan, mitä 58 §:ssä ja 101 §:ssä säädetään, myös tarjoukseen ja muihin ratkaisuasiakirjoihin, mitä 67 ja 68 §:ssä säädetään.

Hankintaelimen on ennen sähköisen huutokaupan alkamista suoritettava tarjouksista alustava kokonaisarviointi makrotaloudellisen kannattavuuden kriteerien ja sille määritellyn painotuksen mukaisesti.

46 §

Kutsu sähköiseen huutokauppaan

Tarjousten alustavan kokonaisarvioinnin jälkeen hankintayksikön tulee samanaikaisesti sähköisesti pyytää kaikkia kelpoisen tarjouksen tehneitä tarjoajia toimittamaan sähköisesti uudet hinnat tai uudet arvot vertailuperusteisiin.

Sähköisessä huutokauppakutsussa on oltava:

1) kaikki tarvittavat tiedot käytetystä sähköisestä huutokauppajärjestelmästä ja käytettävien sähköisten viestintälinkkien teknisistä vaatimuksista;

2) Sähköisen huutokaupan alkamispäivämäärä ja -aika;

3) mahdollisten sähköisen huutokaupan vaiheiden lukumäärä ja kunkin vaiheen aikataulu;

4) matemaattinen kaava, jonka mukaan uusi tilaus määräytyy automaattisesti sähköisessä huutokaupassa esitettyjen uusien hintojen tai uusien arvojen perusteella; jos makrotaloudellisen hyödyn perustana käytetään parasta vastinetta rahalle, kaavaan on sisällytettävä kaikkien valittujen vertailukriteerien suhteellinen painotus; mahdolliset hintaluokat on esitettävä annettuna arvona;

5) kullekin vaihtoehdolle erikseen määritelty kaava, jos vaihtoehdot hyväksytään;

6) Sähköisen huutokaupan lopettamisen syyt ja tarvittaessa viimeisimmän tarjouksen jättämisen jälkeinen aika, jolloin uusia tarjouksia odotetaan edelleen.

Myös alustavan kokonaisarvioinnin tulokset on liitettävä tarjouspyyntöön. Kokonaisarvioinnin tulee sisältää arvio tarjouksen sisällöstä ja avoimessa menettelyssä tarjouksen tekijän soveltuvuus. Lisäksi yksittäiselle tarjoajalle lähetettävään kutsuun voidaan sisällyttää tietoja tarjoajan sijoituksesta muihin tarjoajiin nähden tarjoajien nimiä paljastamatta.

47 §

Vähimmäisaika sähköisen huutokaupan aloittamiselle ja tietojen toimittamiselle osallistujille

Sähköinen huutokauppa voi alkaa aikaisintaan kahden arkipäivän kuluttua kutsujen lähettämisestä. Hankintayksikön on jokaisessa sähköisen huutokaupan vaiheessa annettava viipymättä kaikille kelpoisille tarjoajille vähintään tiedot, joiden avulla he voivat milloin tahansa tarkistaa oman suhteellisen sijoituksensa. Hankintayksikkö voi antaa myös muita tietoja muista esitetyistä hinnoista tai arvoista, jos hankinta-asiakirjoissa on niin mainittu. Hankintayksikkö voi ilmoittaa huutokauppavaiheen osallistujien lukumäärän milloin tahansa. Hankintayksikkö ei saa julkistaa tarjoajien nimiä sähköisen huutokaupan aikana.

48 §

Sähköisen huutokaupan lopettaminen

Sähköinen huutokauppa voidaan lopettaa:

1) haasteessa mainittuna päivänä ja kellonaikana;

2) kun uusia vaatimuksia vastaavia tarjouksia ei enää tehdä; Edellytyksenä on, että tämän pykälän 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettu aika mainitaan 46 §:n mukaisessa kutsussa; tai

3) kun huutokaupan eri vaiheiden määrä on täynnä.

49 §

Dynaaminen hankintajärjestelmä

Dynaaminen hankintajärjestelmä määrittelee täysin sähköisen hankintaprosessin tavanomaisille hankinnoille, jotka ovat yleisesti saatavilla markkinoilla. Myöntämismenettely on voimassaolonsa aikana avoin kaikille rahoituskriteerit täyttäville tarjoajille. Hankintayksikkö voi jakaa dynaamisen hankintajärjestelmän tavara-, palvelu- tai urakkaluokkiin, jotka on määriteltävä objektiivisesti hankinnan erilaisten ominaisuuksien perusteella.

Hankintaelimen tulee dynaamista hankintajärjestelmää perustaessaan ja käyttäessään käyttää ainoastaan ​​sähköisiä viestintävälineitä ja noudattaa 33 §:n mukaista rajoitetun menettelyn määräystä dynaamisen hankintajärjestelmän kaikissa vaiheissa hankintapäätökseen asti. Hankintayksikkö ei saa veloittaa toimittajilta järjestelmään osallistumisesta.

50 §

Dynaamisen hankintajärjestelmän ja hankinta-asiakirjojen kehittäminen

Hankintaelimen on perustettava dynaaminen hankintajärjestelmä julkaisemalla rajoitetussa menettelyssä hankintailmoitus, josta tulee ilmetä järjestelmän jakautuminen 49 §:n 1 momentin mukaisiin luokkiin ja hankintajärjestelmän kesto. Jos järjestelmän kestoa muutetaan päättämättä järjestelmän voimassaolosta, muutoksesta ilmoitetaan uudella hankintailmoituksella. Jos järjestelmän voimassaolo on vanhentunut, muutoksesta on ilmoitettava myöhäisellä ilmoittautumisella. Jos dynaamisen palkintojärjestelmän tarjousprosessin viimeisessä vaiheessa käytetään sähköistä huutokauppaa, siitä on ilmoitettava ratkaisuilmoituksessa.

Hankintailmoituksessa tai tarjouksessa on oltava vähintään suunnitellun järjestelmän hankinnan tyyppi ja arvioitu määrä, kaikki tarvittavat tiedot dynaamisesta hankintajärjestelmästä ja käytetyistä elektronisista laitteista sekä viestintälinkin tekniset varotoimet ja eritelmät.

51 §

Hakemus ja hyväksyntä dynaamiseen hankintajärjestelmään

Kaikki kiinnostuneet toimittajat voivat hakea osallistumista perustettuun hankintajärjestelmään prosessin ajaksi. Hankintayksikön tulee hyväksyä kaikki ehdokkaat, jotka täyttävät dynaamisen hankintajärjestelmän kelpoisuusvaatimukset. Jos hankintaelin on jakanut järjestelmän tavara-, palvelu- tai urakkasopimusluokkiin 49 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sen on määriteltävä kuhunkin luokkaan sovellettavat hakijan soveltuvuusvaatimukset. Järjestelmään kuuluvien ehdokkaiden määrää ei saa rajoittaa.

Hankintaelimen on tehtävä päätös hakijan hyväksymisestä järjestelmään 10 työpäivän kuluessa dynaamiseen hankintajärjestelmään osallistumishakemuksen vastaanottamisesta. Hankintatoimisto voi yksittäistapauksissa pidentää määräaikaa 15 työpäivään, jos pääsykokeessa on tarkistettava lisäasiakirjoja, muuten soveltuvuusvaatimukset on tarkistettava tai siihen on muu perusteltu syy. Hankintaelin voi myös pidentää arviointiaikaa, jos tarjousta ei julkaista hankintajärjestelmässä ennen kuin se päättää järjestelmään sisällyttämisestä. Tällöin hankintayksikön on ilmoitettava hankinta-asiakirjoissa pidennetyn arviointiajan pituus. Hankintayksikön on ilmoitettava hakijalle mahdollisimman pian, onko tämä hyväksytty dynaamiseen hankintajärjestelmään.

52 §

Dynaamisen hankintajärjestelmän prosessi

Dynaamisen hankintajärjestelmän jokaisen yksittäisen hankinnan on oltava kilpailukykyinen. Hankintayksikön tulee pyytää järjestelmään tulleita ehdokkaita tekemään tarjous erillisistä hankinnoista dynaamisessa hankintajärjestelmässä. Jos dynaaminen hankintajärjestelmä on jaettu tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden luokkiin, hankintayksikön on pyydettävä kyseiseen luokkaan kelvolliset hakijat jättämään tarjous.

Hankintayksikkö voi milloin tahansa dynaamisen hankintajärjestelmän elinkaaren aikana vaatia hyväksyttyjä hakijoita toimittamaan 87 §:ssä tarkoitetun tarkistetun ja päivitetyn yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan tai 88 §:ssä tarkoitetut poissulkemis- ja soveltuvuusraportit viiden päivän kuluessa hankintapäätöksestä. hakemuksen päivämäärä.

Tarjouksen valintaan sovelletaan 93-96 §:n säännöksiä. Dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa tehdyn hankinnan taloudellisen kokonaishyödyn kriteerit voidaan määritellä tarkemmin hankintapyynnössä.

53 §

Sähköiset katalogit

Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoukset jätetään sähköisen luettelon muodossa tai että niihin liitetään sähköinen luettelo. Edellytyksenä on, että tiedonvaihto hankintamenettelyn yhteydessä tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköisen luettelon muodossa esitettyihin tarjouksiin voidaan liittää muita tarjousta täydentäviä asiakirjoja.

Sähköisten luetteloiden käyttö on mainittava hankintailmoituksessa. Lisäksi hankintatoimiston on annettava hankintailmoituksessa tai tarjouksessa tiedot luettelon muodosta, käytetyistä sähköisistä laitteista sekä tietojenvaihdon teknisistä varotoimista ja eritelmistä. Sähköisten luetteloiden on täytettävä hankintayksikön hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä määrittämät vaatimukset sekä tarjouspyyntöjen ja sähköisten luetteloiden muotovaatimukset. Sähköiset luettelot on laadittava 62 §:n sähköistä tiedonvaihtoa koskevien vaatimusten mukaisesti ja toimitettava hankintaviranomaiselle.

Jos useamman kuin yhden toimittajan kanssa tehdyn puitesopimuksen yhteydessä tarjoukset on jätetty sähköisissä luetteloissa, hankintaelin voi päättää, että puitesopimukseen perustuvan hankinnan tarjous perustuu päivitettyihin luetteloihin. Tässä tapauksessa ostoyksikön on:

1) vaatia tarjoajia päivittämään sähköiset luettelonsa puitesopimukseen perustuvien hankintojen vaatimusten mukaisiksi; tai

2)  Puitesopimukseen perustuvan hankinnan vaatimukset täyttävän tarjouksen laatimiseksi tarvittavien tietojen kerääminen jo toimitetuista sähköisistä luetteloista; Hankintatoimiston on annettava tiedot tästä menettelystä tarjouksessa.

Edellä 3 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa hankintayksikön on ennen tietojen kokoamista ilmoitettava tarjoajille menettelystä sekä päivästä ja kellonajasta, johon mennessä he aikovat koota hankintatarjouksen laatimisen kannalta tarpeelliset tiedot hankintasopimuksen poistamiseksi. puitesopimus sähköisistä luetteloista ja antaa tarjoajille mahdollisuus kieltäytyä tietojen keräämisestä. Hankintatoimiston tulee varata riittävästi aikaa raportoinnin ja tiedonkeruun välillä. Ennen hankintapäätöksen tekemistä puitesopimukseen perustuvasta hankinnasta hankintayksikön on annettava tarjoajalle keräämänsä tiedot ja annettava tarjoajalle mahdollisuus korjata keräämänsä tiedot tai varmistaa, että tehty tarjous on asiavirhe. Tällä tavalla.

Kun hankintayksikkö käyttää dynaamista hankintajärjestelmää, se voi vaatia tarjousten jättämistä sähköisen luettelon muodossa. Tässä tapauksessa hän voi ostaa dynaamisen ostojärjestelmän puitteissa kohtien 3 ja 4 mukaisesti. Edellytyksenä on, että dynaamiseen palkintojärjestelmään osallistumishakemukseen liitetään sähköinen lista, joka vastaa palkintoasiakirjoissa määriteltyjä sisältö- ja muotovaatimuksia. Dynaamisen sopimuksentekomenettelyn yhteydessä tarjoajille on annettava mahdollisuus täydentää tätä luetteloa 3 ja 4 kohdan mukaisesti.

54 §

suunnittelukilpailu

Suunnittelukilpailun osallistujamäärää voidaan rajoittaa etukäteen ilmoitettujen kriteerien mukaan. Suunnittelukilpailuun on kuitenkin aina kutsuttava riittävä määrä osallistujia aidon kilpailun varmistamiseksi. Suunnittelukilpailuun osallistumista ei saa rajoittaa alueellisesti tai siten, että osallistujien on oltava joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä.

Suunnittelukilpailun voittajan/voittajien kanssa voidaan tehdä urakkasopimus 40 §:n 2 momentin 8 mukaisesti. Suunnittelukilpailuilmoituksessa on oltava tiedot tällaisen urakkasopimuksen tekemisestä.

Suunnittelukilpailuun sovelletaan luvun 1, 2, 7 ja 14-16 säännöksiä. Lisäksi sovelletaan 62 §:n Viestintä, 77. §:n Alihankinta, 80-82 §:n poissulkemista, 91. ja 92. §:ä Hakijoiden ja tarjoajien sekä ryhmätarjousten oikeudellinen muoto ja soveltuvin osin 83 § Suunnittelukilpailuun hakevien tarjoajien kelpoisuusvaatimukset ja Tarjouksen valintaa sovelletaan 93 §:ään.

55 §

Suunnittelukilpailun tuomaristo ja heidän päätöksentekonsa

Suunnittelukilpailussa tulee olla tuomaristo, jonka jäsenten tulee olla kilpailijoista riippumattomia luonnollisia henkilöitä. Jos suunnittelukilpailuun osallistuvilta vaaditaan tiettyä ammattipätevyyttä, vähintään kolmanneksella tuomariston jäsenistä on oltava sama tai vastaava pätevyys.

Tuomariston on oltava riippumaton päätöksissään tai mielipiteissään. Hakijoiden ehdotukset tulee arvioida nimettömästi ja yksinomaan suunnittelukilpailuilmoituksessa esitettyjen kriteerien mukaisesti. Nimettömyyden suoja on säilytettävä tuomariston lopulliseen lausuntoon tai päätökseen asti.

Tarvittaessa osallistujia voidaan pyytää vastaamaan tuomariston pöytäkirjaan merkittyihin kysymyksiin suunnitelmiin liittyvien seikkojen selventämiseksi. Tuomariston ja osallistujien välisestä yhteydenpidosta on laadittava yksityiskohtainen pöytäkirja. Lisäksi tuomariston tulee laatia suunnitelmien arvioinnista kaikkien jäsenten allekirjoittama pöytäkirja, jossa on oltava suunnitelmien järjestys ja arvo, tuomariston kommentit ja mahdolliset selvennykset.

Kappale 6

viimeinen palautuspäivä

56 §

Minimimääräajat ja määräajan laskenta

Sopimuksen myöntämismenettelyn määräaikoja asetettaessa on otettava huomioon ratkaisun laatu ja monimutkaisuus sekä tarjousten valmisteluun ja jättämiseen kuluva aika. Jos tarjouksen laatiminen edellyttää käyntiä toteutuspaikalla tai tarjousasiakirjojen tarkastelua paikan päällä, on tarjousten vastaanottamisen määräajat asetettava sellaisiksi, että kaikki toimittajat saavat valmistelua varten tarvitsemansa tiedot. tarjous. Tässä tapauksessa tarjousajan tulee olla pidempiä kuin kohdissa 2-4 määritellyt vähimmäisajat.

Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä, innovaatiokumppanuudessa ja dynaamisen hankintajärjestelmän kehitysvaiheessa osallistumishakemuksen jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää siitä päivästä, jona osallistumishakemus hyväksytään. tarjouspyyntö lähetettiin. Avoimessa menettelyssä tarjousajan on oltava vähintään 35 päivää hankintailmoituksen lähettämisestä julkaistavaksi. Tarjousten jättämisen määräajan on oltava rajoitetussa menettelyssä vähintään 30 päivää ja dynaamisessa hankintamenettelyssä vähintään 10 päivää siitä päivästä, jona tarjoajia pyydetään jättämään tarjous. Neuvottelumenettelyssä ja innovaatiokumppanuudessa ennakkotarjousten jättämisen määräajan on oltava vähintään 30 päivää tarjouspyynnön päivämäärästä.

Pykälän 2 momentin mukaisen avoimen ja rajoitetun menettelyn, neuvottelumenettelyn ja innovaatiokumppanuuden tarjousten jättämisen määräaikoja voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintaelin hyväksyy tarjousten jättämisen sähköisessä muodossa 62 §:n 1 momentin mukaisesti.

Muut hankintayksiköt kuin maan keskushallintoviranomaiset voivat asettaa määräajan tarjousten vastaanottamiselle rajoitetussa menettelyssä hankintayksikön ja menettelyyn valittujen ehdokkaiden välisellä sopimuksella. Edellytyksenä on, että asetettu määräaika on sama kaikille tarjoajille. Jos tarjousten vastaanottamisen määräajasta ei päästä sopimukseen, määräajan on oltava vähintään 10 päivää siitä päivästä, jona tarjouspyyntö lähetettiin hakijoille 70 §:n mukaisesti.

Hankintaelimen on pidennettävä tarjousten määräaikoja siten, että kaikki toimittajat saavat kaikki tarjouksen laatimiseen tarvittavat tiedot, jos:

1) hankintaelin ei toimita toimittajalle pyytämiään lisätietoja viimeistään kuusi päivää tai 57 §:n mukaisessa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä;

2) tarjoukseen tai muihin hankintaasiakirjoihin tehdään merkittäviä muutoksia.

Määräajan pidentämisen on oltava oikeassa suhteessa tiedon tai muutosten tärkeyteen. Hankintaelimen ei tarvitse pidentää määräaikoja, jos 5 momentin 1 kohdan mukaisia ​​lisätietoja ei ole pyydetty ajoissa tai jos lisätiedoilla ei ole merkitystä tarjouksen laatimisen kannalta.

57 §

Nopeutettu menettely

Avoimen ja rajoitetun menettelyn sekä 56 §:n 2 momentin mukaisen neuvottelumenettelyn määräaikoja voidaan lyhentää, jos määräaikojen noudattaminen näissä menettelyissä on käytännössä mahdotonta asiakkaan riittävän perustellun kiireellisyyden vuoksi. Tarjousajan tulee kuitenkin avoimessa menettelyssä olla vähintään 15 päivää. Rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä osallistumishakemuksen jättämiseen on varattava vähintään 15 päivää. Tarjousajan on oltava vähintään 10 päivää rajoitetussa neuvottelumenettelyssä.

Tarjousaikaa voidaan lyhentää avoimessa menettelyssä vähintään 15 päivään ja rajoitetussa menettelyssä ja neuvottelumenettelyssä vähintään 10 päivään, jos hankintayksikkö on toimittanut 61 §:n mukaisen ennakkoilmoituksen julkaistavaksi.

Luku 7

Raportointivelvollisuus hankinnasta ja raportointimenettelystä

58 §

Ilmoitus hankinnasta

Hankintayksikön tulee toimittaa seuraavat ilmoitukset julkaistavaksi:

1) Hankinta-ilmoitus hankinnoista, jotka ylittävät EU:n kynnysarvot;

2) Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityispalveluhankintailmoitukset luettelossa E lueteltujen palvelujen hankinnasta;

3) Ilmoitus lisenssisopimuksen hankintamenettelystä;

4) Ennakkoilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden erityispalvelujen käyttöoikeussopimuksista liitteen E mukaisten palvelujen käyttöoikeussopimusten hankintamenettelyn osalta;

5) suunnittelukilpailun julkistaminen;

6) Myöhempi osto- ja käyttöoikeussopimusten rekisteröinti kappaleiden 1-4 mukaisesti;

7) 5 §:ssä tarkoitetun suunnittelukilpailun tulosten julkistaminen;

8) Kohdissa 1-5 tarkoitettu korjausilmoitus ilmoituksen muutoksista;

9) Ilmoitus ostosopimuksen ja käyttöoikeussopimuksen muutoksista 136 §:n 2 momentin 2 ja 3 virkkeen mukaisesti.

Hankintaelin voi toimittaa 1 momentin 1-4 mukaisen hankinta- ja käyttösopimuksen ennakkoilmoituksen ja suoran hankintailmoituksen julkaistavaksi.

Hankintayksikkö voi antaa yleisen avoimuuslausunnon julkiseksi siitä, että sen määräysvallassa oleva taho aikoo harjoittaa liiketoimintaa muiden kuin määräysvallassaan olevien hankintayksiköiden kanssa tai että palvelut kuuluvat 16 §:ssä tarkoitetun hankintayksikön yhteistyön piiriin, tulee tarjota muut kuin yhteistyöhön osallistuvat hankintaelimet. Ilmoituksessa tulee olla vähintään hankintayksikön tai -yhteisöjen ja sidosyksikön tunnistetiedot, kuvaus osakkuusyrityksen liiketoimien tai yhteistyön piiriin kuuluvien palvelujen luonteesta, arvioitu osuus liiketoimesta ei-osallistuville. määräysvallassa olevat henkilöt Ostoyksiköt, tiedot vähimmäisvastaamisajasta markkinasuuntautuneisiin toimiin ja osoite, johon vastaus tulee lähettää.

Avoimessa menettelyssä hankintailmoitus toimii tarjouspyyntönä ilmoituksessa ja muissa hankinta-asiakirjoissa määritellyllä tavalla. Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ja innovaatiokumppanuudessa hankintailmoitus toimii kutsuna jättää osallistumishakemus ilmoituksessa ja muissa hankinta-asiakirjoissa määritellyllä tavalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut myöhästyneet hankintasopimukset on toimitettava julkaistavaksi 30 päivän kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä, dynaamiseen hankintajärjestelmään perustuvan hankintasopimuksen tekemisestä tai hankintasopimusta koskevasta ratkaisusta. Ilmoitukset 1 momentin mukaisista suunnittelukilpailun tuloksista on toimitettava julkaistavaksi 30 päivän kuluessa suunnittelukilpailun päättymisestä. Myöhemmät lisenssisopimusten rekisteröinnit on toimitettava julkaistavaksi 48 päivän kuluessa lisenssisopimuksen tekemisestä. Myöhästymisvelvollisuus ei koske yksittäisiä hankintasopimuksia, jotka tehdään puitesopimuksen perusteella. Hankintatoimiston on myös tehtävä myöhäinen ilmoitus hankinnan keskeyttämisestä. Ilmoituksessa on mainittava hankinnan keskeyttämisen syyt. Myöhästymisvelvollisuus koskee myös hankintoja, joista on julkaistu vain alustava ilmoitus eikä hankintailmoitusta.

59 §

Velvollisuus käyttää EU:n vakiolomakkeita ja yhteistä viitenimikkeistöä (CPV)

Edellä 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986 vakiolomakkeista julkisten hankintojen yhteydessä julkaistavaa ilmoitusta varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta, jäljempänäLomakkeen oletusasetus, käyttämällä hyväksyttyjä vakiolomakkeita. Ilmoituksissa on oltava hankintadirektiivin liitteessä V luetellut tiedot.

Hankintoja määriteltäessä on käytettävä 4 §:n 15 §:ssä tarkoitettua yhteistä hankintanimikkeistöä (CPV).

60 §

Hankintailmoitusten julkaiseminen

Seuraavat 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on toimitettava sähköisesti Internet-osoitteeseen www.hankintaylokkeet.fi 59 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla vakiolomakkeilla:

1) EU:n hankintailmoitus;

2) sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden erityispalveluhankintojen ilmoittaminen;

3) Lisenssisopimusten ilmoittaminen;

4) Ennakkoilmoitus sosiaali- ja terveyspalveluja koskevasta toimilupasopimuksesta ja muista erityispalveluista liitteessä E määriteltyjen palvelujen toimilupasopimuksesta;

5) Ilmoitus sopimuksen muutoksista;

6) Korjausilmoitus;

7)  Lisäilmoitus kohdista 1-4.

Seuraavat 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset voidaan toimittaa sähköisesti Internet-osoitteeseen www.hankintaylokkeet.fi 59 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla vakiolomakkeilla:

1) ennakkoilmoitus;

2) Ilmoitus suorasta myöntämisestä;

3) yleinen avoimuusmuistio 58 artiklan 3 kohdan mukaiseen yhteistyöhön osallistuvien osakkuusyhtiöiden tai hankintatoimistojen johdosta.

Muut vakiolomakeasetuksen mukaisesti hyväksytyt EU-ilmoitukset on täytettävä suoraan Euroopan unionin virallisten julkaisujen toimiston verkkosivustolla osoitteessa http://simap.europa.eu/enotices/ käyttäen Euroopan komission hyväksymiä vakiolomakkeita. Raporteista on lähetettävä kopio työ- ja elinkeinoministeriön osoittamaan toimistoon tilastollisia tarkoituksia varten.

Hankintayksikön on pyynnöstä ilmoitettava julkaisemisilmoitusten lähetyspäivä. Tässä osiossa tarkoitetut ilmoitukset, jotka on toimitettu julkaistavaksi Internet-osoitteessa www.hankintaylokkeet.fi, toimitetaan edelleen Euroopan unionin julkaisutoimistoon.

Hankintayksikkö voi julkaista hankintailmoituksen tai sen sisältämät tiedot myös muissa tarkoituksenmukaisissa tiedotusvälineissä, kuten sanoma- tai ammattilehdessä tai omilla verkkosivuillaan. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia ja niissä olevia tietoja ei saa julkaista muualla ennen kuin ne on julkaistu ensin Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja sen jälkeen Internet-osoitteessa www.hankintaylokkeet.fi. Edellä 3 kohdassa tarkoitettuja ilmoituksia ja niihin sisältyviä tietoja ei saa julkaista ennen kuin ne on julkaistu ensimmäistä kertaa Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee ylläpitää sähköistä järjestelmää, josta hankintaviranomainen saa tietoa ilmoituksen julkaisemisesta ja julkaisuajankohdasta www.hankintaylokkeit.fi.

Muualla julkaistut tiedotteet eivät saa sisältää muita tietoja kuin www.hankintaylokkeet.fi -osoitteessa julkaistut tiedotteet.

61 §

Aiempi huomautus

Hankintaelin voi ilmoittaa etukäteen yhdestä tai useammasta seuraavina kuukausina toteutettavasta hankinnasta, jonka odotettu arvo vastaa vähintään EU:n kynnysarvoa.

Ennakkoilmoitus on toimitettava julkaistavaksi vähintään 35 päivää ja enintään 12 kuukautta ennen valintailmoituksen lähettämistä. Liitteessä E tarkoitettujen palvelujen hankintaa koskevien hankintasopimusten osalta ennakkoilmoitus voidaan kuitenkin toimittaa julkaistavaksi yli 12 kuukautta ennen hankintailmoituksen lähettämistä. Ennakkoilmoitukseen on liitettävä hankintatoimiston ennakkoilmoituksen ajankohtana tiedossa olevat ja 59 §:n mukaisessa lomakkeessa vaaditut tiedot.

Luku 8

tiedonvaihto

62 §

Sähköinen tiedonvaihto hankintamenettelyssä

Tarjoukset ja osallistumishakemukset sekä muu hankintamenettelyyn liittyvä tiedonvaihto on toimitettava sähköisessä muodossa. Sähköiseen viestintään käytettävien välineiden ja laitteiden sekä niiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti saatavilla ja yhteentoimivia nykyisten tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa tavarantoimittajien mahdollisuuksia osallistua hankintamenettelyyn. Hankintayksikön on ilmoitettava mahdolliset tiedonvaihtovaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, hankintaprosessiin liittyvä tietojenvaihto voi tapahtua postitse tai muulla sopivalla tavalla tai näiden ja sähköisten välineiden yhdistelmällä, jos:

1) Hankintojen erityisluonteen vuoksi sähköisten viestintälomakkeiden käyttö vaatii erityisiä työkaluja, laitteita tai tiedostomuotoja, jotka eivät ole yleisesti saatavilla tai joita yleisesti saatavilla olevat sovellukset eivät tue;

2) tarjousten jättämiseen käytetty sovellus käyttää tiedostomuotoja, joita ei voida käsitellä millään muulla avoimella tai yleisesti saatavilla olevalla sovelluksella tai joita tarjoaja ei voi asettaa hankintayksikön saataville ladattavaksi tai etäkäyttöön sovelluslisensointisyistä;

3) sähköisen viestintämuodon käyttö edellyttää erikoislaitteita, jotka eivät yleisesti ole hankintayksikön saatavilla;

4) hankintailmoitus tai tarjouspyyntö edellyttää sellaisen fyysisen mallin tai pienoismallin toimittamista, jota ei voida toimittaa sähköisesti;

5) ei-sähköisten viestintämuotojen käyttöä edellytetään sähköisten viestintämuotojen tietoturvaloukkauksen vuoksi;

6) Muiden kuin sähköisten viestintätapojen käyttö on välttämätöntä hankintamenettelyssä käsiteltävien tietojen erityisen arkaluonteisen luonteen suojelemiseksi, eikä suojaa voida taata riittävästi käyttämällä sähköisiä välineitä ja laitteita, jotka ovat tai voivat olla yleisesti toimittajien saatavilla. olla heidän saatavillaan 63 §:n mukaisesti.

Hankintaelimen, joka toteuttaa tietojenvaihdon hankintamenettelyssä muilla kuin 1 momentissa mainituilla sähköisillä viestintävälineillä, on perusteltava tämä 123 §:n mukaisessa hankintapäätöksessä tai erillisessä selvityksessä 124 §:n mukaisessa hankintamenettelystä. .

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikkö voi vaihtaa hankintaprosessiin liittyviä tietoja suullisesti, jos suullisen viestinnän sisältö on asianmukaisesti dokumentoitu. Tarjouksia ja muita tarjousasiakirjoja, osallistumishakemuksia ja tarjouksia ei kuitenkaan voida jättää suullisesti. Erityisesti sellainen suullinen yhteydenpito tarjoajien kanssa, joka voi merkittävästi vaikuttaa tarjousten sisältöön ja arviointiin, on dokumentoitava riittävästi ja sopivin keinoin.

63 §

Sähköinen tiedonvaihto erikoistapauksissa

Sen estämättä, mitä 62 §:n 1 momentissa säädetään, hankintaelin voi toteuttaa hankintamenettelyyn liittyvän tiedonvaihdon sähköisin keinoin ja välinein, jotka eivät ole yleisesti saatavilla, edellyttäen, että hankintaelin tarjoaa hakijoille ja tarjoajille mahdollisuuden osallistua. hankintamenettelyissä näiden käyttö tarkoittaa seuraavaa:

1) hankintayksikön on asetettava viestintävälineet ja -laitteet sähköisessä muodossa maksutta, suoraan ja täydellisesti kaikkien saataville hankintailmoituksen julkaisupäivästä alkaen; ilmoituksessa on mainittava verkko-osoite, josta tarvittavat työkalut ja laitteet ovat saatavilla;

2) Hankintayksikön on varmistettava, että ne hakijat tai tarjoajat, joilla ei sen vaikutusmahdollisuuksista riippumattomista syistä ole saatavilla tarvittavia työkaluja ja laitteita tai jotka eivät tee sitä asianmukaisessa määräajassa siitä riippumattomista syistä, voivat osallistua julkisessa tietoverkossa maksutta tarjottavaan tunnistuslaitteeseen rajoitetun ajan hankintamenettelyssä; tai

3) Hankintayksikkö tarjoaa vaihtoehtoisen kanavan tarjousten sähköiselle jättämiselle.

64 §

tietoturva

Hankintamenettelyn yhteydessä tietoja vaihdettaessa ja tallennettaessa on varmistettava, että tietojen eheys sekä hakemusten ja osallistumistarjousten luottamuksellisuus säilyvät. Hankintayksikön on varmistettava, että tarjouksen tai osallistumishakemuksen sisältöä ei julkisteta ennen tarjouksen tai osallistumishakemuksen jättämisen määräaikaa.

Hankintayksikön on määritettävä sähköisten viestintämuotojen edellyttämä turvallisuustaso hankintaprosessin eri vaiheissa. Turvallisuustason on oltava oikeassa suhteessa kuhunkin vaiheeseen liittyviin riskeihin.

Osallistumishakemusten, tarjousten ja suunnitelmien sähköiseen vastaanottamiseen osana hankintamenettelyä ja suunnittelukilpailua käytettävien työkalujen ja laitteiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

1) tarjousten ja osallistumishakemusten sähköistä jättämistä varten tarvittavat tiedot, mukaan lukien tiedot salauksesta ja aikaleimoista, ovat tarjoajien ja hakijoiden saatavilla;

2) tarjousten, osallistumishakemusten ja toimitettujen suunnitelmien tarkka jättöpäivä ja -aika voidaan määritellä tarkasti;

3) sähköisesti toimitettuihin tietoihin ei päästä käsiksi ennen tiedon toimitukselle säädetyn määräajan päättymistä;

4) vain hankintayksikön nimeämä henkilö voi vahvistaa tai muuttaa saatujen tietojen avaamista koskevia tietoja;

5) hankintaprosessin tai suunnittelukilpailun eri vaiheissa toimitetut tiedot tai osa niistä on vain hankintayksikön nimeämällä henkilöllä;

6) Ainoastaan ​​hankintayksikön nimeämä henkilö voi antaa pääsyn tietyn päivämäärän jälkeen toimitettuihin tietoihin;

7) vaatimusten mukaisesti hankitut ja avatut tiedot ovat vain niille, joiden on tarkoitus tutustua niihin;

8) Kohdissa 3-7 asetettujen ehtojen rikkominen on selvästi havaittavissa.

Luku 9

Hankinnan valmistelu, tarjous ja hankintakohteen kuvaus

65 §

markkinakartoitus

Ennen hankintaprosessin aloittamista hankintaosasto voi tehdä hankintaa valmistelevan markkinatutkimuksen ja antaa toimittajille tietoa heidän tulevaa hankintaa koskevista suunnitelmistaan ​​ja vaatimuksistaan.

Markkinoita kartoittaessaan hankintayksikkö voi käyttää riippumattomia asiantuntijoita, muita viranomaisia ​​tai tavarantoimittajia. Näille osapuolille annettuja neuvoja voidaan käyttää apuna hankintamenettelyn suunnittelussa ja toteuttamisessa, mutta neuvojen käyttö ei saa johtaa kilpailun vääristymiseen tai menettelyyn, joka loukkaa kohdassa 3 esitettyjä syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteita.

66 §

Hakijan tai tarjoajan osallistuminen hankinnan valmisteluun

Jos hakija, tarjoaja tai tarjoajaan sidoksissa oleva yritys on ollut mukana hankinnan valmistelussa, hankintaelimen on varmistettava, ettei kilpailu vääristy sen seurauksena.

67 §

tarjouspyyntö

Tarjous, tarjous ja sen liitteet on laadittava siten, että niiden perusteella voidaan tehdä vertailukelpoisia tarjouksia.

Jos tarjouksen ja hankintailmoituksen sisältö poikkeavat toisistaan, on noudatettava hankintailmoitusta.

68 §

Tarjouksen sisältö

Tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa tarjouspyynnössä tai niiden liitteissä on oltava seuraavat tiedot:

1) hankintakohteen tai hankekuvauksen määrittely ja muut hankintakohteeseen liittyvät laatuvaatimukset;

2) viittaus julkaistuun hankintailmoitukseen;

3) Tarjousten jättämisen määräaika;

4) osoite, johon tarjoukset on lähetettävä;

5) kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava;

6) muut tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat vaatimukset;

7) kilpailullisessa neuvotteluprosessissa neuvottelujen alkamispäivä ja neuvotteluissa käytetty kieli tai kielet;

8) Taloudellisen ja taloudellisen tilanteen, hakijoiden tai tarjoajien ammatillisen soveltuvuuden ja ammatillisen pätevyyden sekä muiden vaatimusten sekä yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan täydentämishakemuksen ja luettelon asiakirjoista, jotka hakija tai tarjoaja ja tarjoaja on voittanut Tarjouksen, on toimitettava soveltuvuusarviointiin;

9) Makrotaloudellisen hyödyn periaatteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeustapauksissa vertailukriteerien järjestys;

10) Tarjousten voimassaoloaika;

11) olennaiset sopimusehdot;

12) muut hankintaprosessin ja tarjousten tekemisen kannalta olennaiset tiedot.

69 §

Tarjouspyynnön ja muiden tarjousasiakirjojen toimittaminen hakijoille ja tarjoajille

Hankintaelimen on asetettava tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet sekä muut hankintaasiakirjat kenen tahansa saataville sähköisessä muodossa maksutta, rajoituksetta, suoraan ja kokonaisuudessaan. Tarjousasiakirjojen on oltava saatavilla tarjouskilpailuilmoituksen julkaisupäivästä alkaen. Hankintailmoituksessa on mainittava Internet-osoite, josta tarjous ja muut hankintaasiakirjat ovat saatavilla sähköisessä muodossa.

Jos yksittäisiä 1 kohdassa tarkoitettuja asiakirjoja ei voida 62 §:n 2 momentin 1–5 kohdassa mainitusta syystä asettaa suoraan ja täydellisesti saataville sähköisessä muodossa maksutta, rajoituksetta, hankintaviranomainen voi ilmoittaa hankintailmoituksessa, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan muussa kuin sähköisessä muodossa. Tässä tapauksessa tarjousaikaa pidennetään viidellä päivällä, paitsi 57 §:n mukaisissa perustelluissa kiireellisissä tapauksissa.

Jos joitain 1 momentissa tarkoitetuista asiakirjoista tietojen luottamuksellisuuden säilyttämiseksi ei voida asettaa saataville sähköisessä muodossa maksutta, rajoituksetta, suoraan ja täydellisesti, asiakkaan on täsmennettävä sopimuksessa tietojen luottamuksellisuuden säilyttämisen ehdot. huomautus ja täsmennys osoittaa, kuinka asiakirjoihin pääsee käsiksi. Tässä tapauksessa tarjousaikaa pidennetään viidellä päivällä, paitsi 57 §:n mukaisissa perustelluissa kiireellisissä tapauksissa.

Hankintaelimen on toimitettava 1 momentin mukaiset lisätiedot asiakirjoista viimeistään kuusi päivää, 57 §:n mukaisessa nopeutetussa menettelyssä viimeistään neljä päivää ennen tarjousajan päättymistä, jos lisätietoja on pyydetty hyvissä ajoin. .

70 §

Kutsu on osoitettu ehdokkaille

Rajoitetussa menettelyssä, neuvottelumenettelyssä, kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä ja innovaatiokumppanuuden tapauksessa hankintaelimen tulee samanaikaisesti ja kirjallisesti kutsua valitut hakijat jättämään tarjouksensa tai osallistumaan neuvotteluihin. Internet-osoite, jolla tarjouspyyntö ja muut tarjousasiakirjat asetettiin saataville sähköisessä muodossa, on ilmoitettava tarjouspyynnössä. Jos asiakirjoja ei ole asetettu saataville sähköisessä muodossa, tarjous ja muut tarjousasiakirjat on liitettävä tarjoukseen.

71 §

Ostokohteen kuvaus

Hankintakohdetta kuvaavien määritelmien ja niihin mahdollisesti sisältyvien teknisten eritelmien on sisällettävä hankintailmoituksessa, tarjouksessa, neuvottelukutsussa tai niiden liitteissä, ja niissä on vahvistettava urakan, palvelun tai tavaran vaaditut ominaisuudet. Määritelmien tulee mahdollistaa tarjoajien tasavertainen osallistuminen tarjouskilpailuun, eivätkä ne saa kohtuuttomasti rajoittaa kilpailua julkisissa hankinnoissa. Jos ostokohde on tarkoitettu luonnollisten henkilöiden käyttöön, hankintakohde on määriteltävä, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, ottaen huomioon esteettömyys vammaisille ja suunnittelu kaikkien käyttäjien tarpeita vastaavaksi. Ostokohde on määriteltävä muualla lainsäädännössä tai Euroopan unionin säädöksessä pakollisiksi asetettuihin esteettömyysvaatimuksiin viitaten.

Hankintakohteen kuvaukselle on luotava määritelmät:

1) sellaisiin suoritus- tai toiminnallisiin vaatimuksiin, jotka ovat riittävän tarkkoja, jotta tarjoajat voivat määrittää hankinnan kohteen ja hankintayksiköt voivat tehdä hankintasopimuksen;

2) viittaen hankinnan kohdetta kuvaaviin määritelmiin ja eurooppalaisia ​​standardeja, eurooppalaisia ​​teknisiä arviointeja, yhteisiä teknisiä eritelmiä, kansainvälisiä standardeja, muita eurooppalaisten standardointielinten perustamia teknisiä referenssijärjestelmiä noudattaviin kansallisiin standardeihin, tai jos niitä ei ole, kansallisiin standardit, yleiset rakennusviranomaisen hyväksynnät tai kansalliset rakennussopimukset suunnittelun, laskennan ja toteutuksen sekä tavaran käytön teknisistä eritelmistä. Kaikkiin viittauksiin on liitettävä sanat "tai vastaavat";

3)  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten perusteella ja 2 kohdassa tarkoitettujen määritelmien perusteella olettamuksena näiden vaatimusten täyttymisestä; tai

4) viittaen eräiden ominaisuuksien osalta numeron 2 mukaisiin määritelmiin ja muiden ominaisuuksien osalta numeron 1 mukaisiin vaatimuksiin.

Hankintakohdetta kuvaavassa määritelmässä ei saa mainita tiettyä valmistajaa tai tiettyä alkuperää olevaa tuotetta, eikä se saa viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tuotelajiin, alkuperään, erityiseen prosessiin, joka on ominaista tuotteelle, palvelulle taikka tietyn tuotteen tuotanto on toimittaja siten, että tietyt toimittajat tai tavarat ovat suositeltavia tai epäedullisia viittauksen vuoksi. Tällainen viittaus on sallittu vain poikkeustapauksissa, jos hankintasopimuksen kohdetta ei voida millään muulla tavalla kuvata riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti. Viittaukseen on tällöin liitettävä ilmaus "tai vastaava".

72 §

Tunnisteiden käyttö ostokohteen kuvauksessa

Hankintaelin voi hankintakohteen kuvauksessa, tarjouksessa esitetyissä taloudellisen kokonaishyödyn kriteereissä tai sopimuksen toteuttamisen ehdoissa vaatia erityistä arvosanaa todisteeksi siitä, että hankintakohde täyttää tarvittavat ekologiset, sosiaaliset tai muut ominaisuudet. Tietyn tavaramerkin hakemisen ehto on, että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

1) edellä mainitut vaatimukset koskevat vain hankintakohteeseen liittyviä perusteita, joilla voidaan määritellä hankinnan kohteena olevien urakkasopimusten, tavaroiden tai palvelujen ominaisuudet;

2) ilmoitetut vaatimukset perustuvat objektiivisesti todennettaviin ja syrjimättömiin kriteereihin;

3) Merkit validoidaan avoimessa prosessissa, johon viranomaiset, kuluttajat, työmarkkinaosapuolet, valmistajat, kauppaedustajat ja kansalaisjärjestöt sekä muut asiaankuuluvat sidosryhmät voivat osallistua;

4) kaikkien asianosaisten on mahdollista saada merkki;

5) Tavaraa koskevat vaatimukset laatii kolmas osapuoli, johon merkin rekisteröivä toimittaja ei voi merkittävästi vaikuttaa.

Jos hankintayksikkö ei edellytä, että ostokohde täyttää kaikkia merkille asetettuja vaatimuksia tai merkintä sisältää vaatimuksia, jotka eivät liity ostotavaran, sen on ilmoitettava ostokohteeseen liittyvät vaatimukset ja täsmennettävä mainitun merkin osalta. Erityistä merkkiä vaativan hankintayksikön on hyväksyttävä kaikki merkinnät, joilla varmistetaan, että hankittava tavara täyttää merkinnälle asetetut asianmukaiset vaatimukset.

Jos tarjoaja ei syistä, joista asianomainen ole vastuussa, ole todistettavasti pystynyt hankkimaan hankintatoimiston määrittelemää erityistunnusta tai vastaavaa tunnusta asetetussa määräajassa, hankintatoimiston on hyväksyttävä muut sopivat todisteet. Tällaisia ​​todisteita ovat valmistajan tekniset asiakirjat edellyttäen, että asianomainen tarjoaja osoittaa, että sen toimittamat työt, tavarat tai palvelut täyttävät tietylle tuotemerkille asetetut tai hankintayksikön ilmoittamat vaatimukset.

73 §

Testausraportit, todistukset ja muut tekniset tiedot

Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat toimittavat vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksen tarkastusraportin tai todistuksen todisteeksi siitä, että tarjous täyttää hankintakohteen kuvauksessa määritellyt vaatimukset tai kriteerit ja että se täyttää hankintasopimuksen mukaiset kokonaistaloudellisen hyödyn kriteerit. tarjouspyyntö tai sopimuksen täytäntöönpanon ehdot. Jos hankintayksikkö vaatii tietyn arviointilaitoksen todistuksen, sen on hyväksyttävä myös muiden vastaavien arviointilaitosten todistukset.

Hankintaelimen on hyväksyttävä valmistajalta muuta kuin 1 kohdassa tarkoitettua soveltuvaa näyttöä, jos testausseloste tai 1 kohdassa tarkoitettu todistus ei ollut asianomaisen tarjoajan saatavilla eikä tarjoajalla ole ollut mahdollisuutta saada sitä määräajan kuluessa. määräajat asetettu. Edellytyksenä on kuitenkin, että pääsyn puute ei ole kyseisen palveluntarjoajan vika. Tarjoajan on myös osoitettava, että sen toimittamat urakkasopimukset, tavarat tai palvelut täyttävät hankinnan kohteen kuvauksessa vaaditut vaatimukset tai kriteerit, tarjouksessa esitetyt taloudellisen kokonaishyödyn kriteerit tai suorituksen ehdot. sopimuksesta.

Jos hankintaelin määrittää hankinnan kohteen 71 §:n 2 momentin 1 mukaisesti, se ei saa hylätä tarjousta tavaroista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka vastaavat kansallisesti käyttöön otettua eurooppalaista standardia, eurooppalaista teknistä hyväksyntää, yhteistä teknistä eurooppalaisen standardointielimen viitejärjestelmän mukaisesti laatima eritelmä, kansainvälinen standardi tai tekninen eritelmä. Edellyttäen, että nämä eritelmät koskevat hankintatoimiston määrittelemiä suorituskyky- tai toiminnallisia vaatimuksia. Tarjoajan on tarjouksessaan osoitettava, että standardien mukaiset tavarat, palvelut tai sopimukset täyttävät hankintayksikön asettamat vaatimukset.

Jos hankintaelin määrittää hankinnan kohteen 71 §:n 2 momentin 2 mukaisesti, hankintaelin ei saa hylätä tarjousta vastaamattomana, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan sopivalla tavalla, että tarjottu tavara, palvelu tai työ Hän täyttää vaatimukset vastaavalla tavalla Osoita hankintakohteen kuvauksessa, viitatuissa eritelmissä ja standardeissa, raporteissa, hyväksynnöissä tai referenssijärjestelmissä määritellyt vaatimukset.

74 §

Todistus tarjouksen ja osallistumispyynnön vaatimustenmukaisuudesta

Tarjoajan on tarjouksessaan osoitettava, että hänen tarjoamansa tavarat, palvelut tai työt täyttävät tarjouksessa ja muissa tarjousasiakirjoissa asetetut vaatimukset. Hankintatoimiston on suljettava ne tarjoukset, jotka eivät ole tarjouksen tai tarjousmenettelyn ehtojen mukaisia.

Jos tarjouksen tai osallistumishakemuksen tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä tai jos yksittäisiä asiakirjoja tai tietoja puuttuu, hankintaelin voi pyytää tarjoajaa tai hakijaa toimittamaan tietoja tai asiakirjoja asetetussa määräajassa, täydentämään, täsmentämään tai täydentää hankintaviranomainen . Edellytyksenä on, että menettely noudattaa luvun 3 periaatteita.

75 §

Hankintasopimuksen jakaminen osiin

Hankintaelin voi tehdä hankintasopimuksen yksittäisinä osina ja määrittää asianomaisten osien laajuuden ja tarkoituksen. Jos hankintayksikkö ei jaa hankintasopimusta osiin, sen on perusteltava niin hankintadokumentaatiossa, hankintapäätöksessä tai erillisessä hankintaprosessia koskevassa raportissa.

Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, voidaanko tarjous tehdä yhdestä, useammasta vai kaikista osasta. Jos tarjoukset voidaan tehdä useista tai kaikista osista, hankintayksikkö voi rajoittaa niiden osien määrää, joista saman tarjoajan tarjous voidaan valita. Tällöin hankintayksikön tulee ilmoittaa hankintailmoituksessa osien enimmäismäärä, jolle saman tarjoajan tarjous voidaan valita. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouksessa säännöt, joilla se päättää, mikä osa tarjoajan tarjouksesta valitaan, jos tarjoajan tarjous valitaan useammasta osasta kuin hankintailmoituksessa on ilmoitettu.

Hankintayksikkö voi yhdistää useita osia tai kaikki osat yhdeksi hankintasopimukseksi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, mitä osia tai osaryhmiä se voi yhdistää.

76 §

Vaihtoehtoisia ja rinnakkaisia ​​tarjouksia

Hankintaelin voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia, jos vaihtoehtoisten tarjousten tekeminen on todettu hyväksytyksi hankintailmoituksessa. On myös täsmennettävä, voidaanko tarjota vain yksi vaihtoehto. Hankintayksikkö voi myös vaatia tarjoajia toimittamaan vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen tulee liittyä hankintasopimuksen kohteeseen. Hankintaelimen on varmistettava, että vaihtoehtoisiin tarjouksiin ja muihin tarjouksiin voidaan soveltaa 93 §:ssä tarkoitettuja perusteita.

Vaihtoehtoisen tarjouksen on täytettävä tarjouksessa ja muissa tarjousasiakirjoissa hankinnan kohteelle asetetut vähimmäisvaatimukset sekä vaihtoehtojen esittämisen vaatimukset. Jos hankintayksikkö on ilmoittanut hyväksyvänsä vaihtoehtoisten tarjousten jättämisen, vaihtoehtoa ei saa hylätä pelkästään sillä perusteella, että se johtaisi palvelujen hankintaan tavaroiden hankinnan sijaan tai tavaroiden hankintaan hankinnan sijaan. palveluista.

Hankinta voi kieltää tavarantoimittajia tekemästä useita rinnakkaisia ​​tarjouksia, jos tästä on aiemmin ilmoitettu tarjouspyynnössä.

77 §

alihankinta

Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista he aikovat teettää alihankintana ja ehdotetut alihankkijat. Tämä ilmoitus ei rajoita päätarjoajan vastuuta hankinnan loppuun saattamisesta.

Hankintayksikön välittömässä valvonnassa olevissa tiloissa suoritettavien urakkasopimusten ja palveluhankintojen osalta hankintayksikön on vaadittava valitulta tarjoajalta urakkasopimukseen tai palveluhankintaan osallistuvien alihankkijoiden nimet, yhteystiedot ja lailliset edustajat, jos tuolloin tiedossa, viimeistään hankintasopimuksen täytäntöönpanon alkaessa. Valitun tarjoajan tulee hankintasopimuksen voimassaoloaikana ilmoittaa myös tällaisten alihankkijoiden muutoksista ja edellä mainittujen tietojen muutoksista.

Hankintaelin voi pidentää 2 momentin mukaista ilmoitusvelvollisuutta:

1) muiden kuin 2 kohdassa tarkoitettujen hankintasopimusten osalta; sekoitettu

2) alempana alihankkijaketjussa.

Tavaroiden hankintaan liittyvissä töissä, huolto-, kokoonpano- ja asennustöissä hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoaja tai ryhmän jäsen suorittaa tietyt kriittiset tehtävät itse.

78 §

Alihankkijoiden poissulkeminen

Hankintaelin voi 87-89 §:n mukaan tutkia, onko alihankkijoiden poissulkemiseen 80 tai 81 §:n mukaista syytä. Jos alihankkijalle on olemassa pakollisia poissulkemisperusteita, hankintaelimen on pyydettävä tarjoajaa vaihtamaan alihankkija. Jos on syytä jättää alihankkija harkintavallan ulkopuolelle, tilaaja voi vaatia alihankkijan korvaamista toisella alihankkijalla.

Luku 10

Hakijoiden ja tarjoajien valinta ja tarjouksen valinta

79 §

Tarjousten ja palveluntarjoajien arvostelu

Ennen tarjousten valintaa hankintayksikön on varmistettava, että seuraavat ehdot täyttyvät:

1) tarjous täyttää hankintailmoituksessa ja hankinta-asiakirjoissa asetetut vaatimukset, ehdot ja kriteerit;

2) Tarjouksen teki tarjoaja, jota ei ole suljettu pois menettelystä 80 §:n tai 81 §:n mukaisesti ja joka täyttää hankintatoimiston 83 §:n mukaiset kelpoisuusvaatimukset.

Hankintaelin voi avoimessa menettelyssä tarkistaa tarjousten johdonmukaisuuden ja vertailla tarjouksia ennen 1 momentin 2 kohdan mukaista tarkastusta. Hankintasopimusta ei kuitenkaan voida tehdä sellaisen tarjoajan kanssa, joka olisi 80 §:n mukaan pitänyt sulkea pois menettelystä tai joka ei täytä hankintaviranomaisen asettamia kelpoisuusvaatimuksia.

Hankintaelin voi päättää olla tekemättä hankintasopimusta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan kanssa 93 §:n mukaisesti, jos se toteaa, että tarjous ei täytä 93 §:ssä 81 §:ssä tarkoitettuja ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisia velvoitteita. kappale 1 sarja 5.

80 §

Pakolliset poissulkemiskriteerit

Hankintayksikön on päätöksessään suljettava hankinnasta pois ehdokas tai tarjoaja, jos hankintayksikkö tietää, että ehdokas tai tarjoaja on sen hallinto-, hallinto- tai valvontaelimen jäsen tai edustaja, päätöksenteko- tai valvontaviranomainen. joku on tuomittu seuraavista rikosrekisterin rikoksista:

1) rikoslain (39/1889) 16 luvun 13 §:ssä tarkoitettu lahjonta, 16 luvun 14 §:ssä tarkoitettu törkeä lahjonta, 16 luvun 14 a §:ssä tarkoitettu kansanedustajan lahjonta tai rikoslain 14 a §:ssä tarkoitettu törkeä lahjonta. 16 luvun 14 b § kansanedustajalle;

2) osallistuminen rikoslain 17 luvun 1 a §:ssä tarkoitetun järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan;

3) rikoslain 25 luvun 3 §:ssä tarkoitettua ihmiskauppaa tai 25 luvun 3 a §:ssä tarkoitettua vakavaa ihmiskauppaa;

4) Rikoslain 29 §:n 1 momentissa tarkoitettu veropetos, 29 §:n 2 §:ssä tarkoitettu törkeä veronkierto, 29 §:n 4 a §:ssä tarkoitettu eläkevakuutuspetos, eläkevakuutuspetos luvun laajassa merkityksessä. 29 4 b §, tukipetos 29 luvun 5 §, törkeä tukipetos 29 luvun 6 § tai tuen väärinkäyttö 29 luvun 7 §:n mukaisesti;

5) Rikoslain 30 §:n 7 §:n mukainen kaupallinen lahjonta, 7a §:n mukainen kaupallinen lahjonta, 8 §:ssä tarkoitettu kaupallinen lahjonta tai 30 luvun 8a §:n mukainen törkeä lahjonta liiketoiminnassa;

6) rikoslain 32 luvun 6 §:ssä tarkoitettu rahanpesu, 32 luvun 7 §:ssä tarkoitettu vakava rahanpesu, salainen suunnitelma 32 luvun 8 §:ssä tarkoitettuun vakavaan rahanpesuun tai tuottamuksellinen rahanpesu 32 luvun 9 §:n mukaan;

7) rikoslain 34 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla terroristisella tarkoituksella tehdyt rikokset, 34 a §:n 2 §:ssä tarkoitetun terroristisella tarkoituksella tehdyn rikoksen valmistelu, 34 a §:n mukaisen terroristijärjestön johtaminen 3, terroristijärjestö 34 a luvun 4 § Toiminnan edistäminen, 34 a luvun mukainen koulutus 4 a § 34 a luvun 4 c § mukainen värväys tai 34 a §:n 5 momentin mukainen terrorismin rahoitus.

Hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja hankinnasta pois, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai edustus-, päätöksenteko- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö, rikoslain 47 §:n 1 momentin mukaan 47 §:n 2 momentissa mainitun työturvallisuusrikoksen vuoksi 47 §:n 3 momentissa mainitusta työaikasuojarikoksesta on tuomittu laillisesti, työpaikalla tapahtuneesta syrjinnästä 47 §:n 3a momentin mukaan, rasisminvastainen syrjintä työpaikalla 47 §:n 3a momentin mukaan, työntekijöiden yhdistymisvapauden loukkaus 47 §:n 5 momentin mukaan tai luvaton työskentely 47 §:n 3a momentin mukaan 47 §:n 6a kohta ulkomaisen käytöstä työntekijöitä.

Hankintayksikön on myös suljettava hakija tai tarjoaja tarjouksesta toisessa valtiossa annetun lainvoimaisen tuomion perusteella 1 tai 2 kohdassa tarkoitettua rikosta vastaavasta rikoksesta.

Hankintayksikön on myös suljettava tarjouksesta pois ehdokas tai tarjoaja, joka ei ole lainvoimaisella päätöksellä tai tuomiolla täyttänyt verojen tai sosiaaliturvamaksujen maksuvelvollisuutta Suomessa tai sen sijoittautumismaassa. Edellä olevia määräyksiä ei kuitenkaan sovelleta, jos hakija tai tarjoaja on maksanut verot tai sosiaaliturvamaksut tai on sitoutunut suorittamaan niitä sitovasti.

Hakijaa tai tarjoajaa ei saa sulkea pois tarjouksesta, jos 1–3 kohdassa tarkoitetusta rikoksesta tai 4 kohdassa tarkoitetusta laiminlyönnistä on kulunut yli viisi vuotta.

81 §

Vastuuvapauslausekkeen syyt

Hankintaelin voi päätöksellään sulkea hakijan tai tarjoajan tarjouksesta:

1) joka on konkurssissa tai selvitystilassa tai lopettanut toimintansa tai jonka velkojat on järjestetty vahvistetulla sopimuksella, saneerausohjelmalla tai muulla vastaavalla lainsäädäntöön perustuvalla menettelyllä;

2) jonka konkurssi- tai selvitystila- tai muu 1 kohdassa tarkoitettu menettely on vireillä;

3) joka on tehnyt ammattitoiminnassaan vakavan virheen, joka kyseenalaistaa hänen luotettavuutensa ja jonka hankintayksikkö voi osoittaa;

4) joka on täyttänyt vero- tai sosiaaliturvamaksuvelvollisuutensa Suomessa tai sijoittautumismaassaan ja jonka hankintayksikkö voi osoittaa täytäntöönpanokelvottomalla päätöksellä tai tuomiolla;

5) rikkonut liitteessä C lueteltuja Suomen tai EU-lainsäädännön, työehtosopimuksen tai kansainvälisen sopimuksen ympäristö-, sosiaali- ja työvoimavelvoitteita ja asiakas voi todistaa rikkomuksensa;

6) on tehnyt muiden tavarantoimittajien kanssa kilpailua vääristäviä sopimuksia ja hankintayksikkö voi osoittaa tämän;

7) joiden eturistiriitaa hankintamenettelyssä ei voida tehokkaasti poistaa muilla toimenpiteillä;

8) joiden osallistuminen hankintamenettelyn valmisteluun on vääristänyt kilpailua eikä vääristymää voida poistaa muilla vähemmän rajoittavilla toimenpiteillä; ehdokkaalle tai tarjoajalle on ennen poissulkemista annettava tilaisuus osoittaa, että heidän osallistumisensa sopimuksen tekemisen valmisteluun ei vaarantanut oikeudenmukaista ja syrjimätöntä sopimuksentekomenettelyä;

9) jonka suoritus aiemmissa hankintasopimuksissa tai lisenssisopimuksissa on osoittanut merkittäviä tai toistuvia puutteita keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäehtona on, että puutteet ovat johtaneet aiemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin seuraamuksiin;

10) syyllistynyt olennaisesti väärien tietojen antamiseen tässä luvussa tarkoitettujen tietojen antamisessa hankintayksikölle tai vaadittujen tietojen toimittamatta jättämiseen;

11) joka on yrittänyt sopimattomasti vaikuttaa hankintayksikön päätöksentekoon, saada luottamuksellisia tietoja, joita voitaisiin käyttää kohtuuttoman edun saamiseksi hankintaprosessissa, tai antaa tarkoituksella harhaanjohtavaa tietoa, joka voisi olennaisesti vaikuttaa tarjoajan valintaa koskeviin päätöksiin tai tarjous.

Mitä 1 momentissa, 3, 5 ja 6 kohdassa säädetään ehdokkaasta ja tarjoajasta, pätee myös, jos virheen tai velvollisuuden laiminlyönnin on tehnyt edustusta harjoittavan ehdokkaan tai tarjoajan hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsen tai luonnollinen henkilö - , päätöksenteko- tai valvontavaltuudet. Poissulkemista harkittaessa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, sen yhteys oston kohteeseen, kulunut aika ja muut määrätyt seuraamukset.

Mitä edellä 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei sovelleta, jos hakija tai tarjoaja on maksanut verot tai sosiaaliturvamaksut tai on sitoutunut suorittamaan niitä sitovasti.

Ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea pois tarjouksesta, jos 1 momentissa tarkoitetusta tapahtumasta on kulunut yli kolme vuotta.

82 §

Hakijan ja tarjoajan korjaavat toimenpiteet

Hakija tai tarjoaja voi todistaa luotettavuutensa siitä huolimatta, että häntä rasittavat 80 tai 81 §:ssä mainitut poissulkemissyyt. Jos hankintayksikkö pitää näyttöä ja luotettavuutta riittävänä, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa tarjouksesta.

Ehdokas tai tarjoaja voi 1 momentin mukaiseksi todisteeksi esittää ilmoituksen siitä, että ehdokas tai tarjoaja on maksanut korvauksen kaikista rikoksesta, virheestä tai laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista tai on sitoutunut tutkimaan tosiasiat täysimääräisesti toimimalla aktiivisesti. tehnyt yhteistyötä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut erityisiä teknisiä, organisatorisia ja henkilöstötoimenpiteitä, joilla uudet rikolliset teot, virheet tai laiminlyönnit voidaan estää.

Ehdokkaan tai tarjoajan korjaavia toimia on arvioitava ottaen huomioon rikkomuksen, virheen tai laiminlyönnin vakavuus ja siihen liittyvät olosuhteet.

83 §

Hakijoiden ja tarjoajien soveltuvuusvaatimukset

Hankintaelin voi asettaa 84-86 §:ssä tarkoitetut vaatimukset hakijoiden tai tarjoajien rekisteröinnistä, taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta sekä teknisestä ja ammatillisesta pätevyydestä. Vaatimukset on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen sekä hankinnan tyyppiin, tarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimusten on kyettävä riittävällä tavalla varmistamaan, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että hänellä on riittävät taloudelliset ja taloudelliset resurssit sekä tekniset ja ammatilliset pätevyydet kyseisen hankintasopimuksen toteuttamiseen. Hakijat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintaviranomaisen asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava pois tarjouksesta.

84 §

Lausunto oikeudesta harjoittaa ammattitoimintaa tai liiketoimintaa

Hankintayksikkö voi vaatia ehdokasta tai tarjoajaa ilmoittamaan sijoittautumismaansa seuraavien maiden lainsäädännön mukaisesti:

1) rekisteriotteella, että se on merkitty ammatti- tai yritysrekisteriin;

2) valaehtoisella todistuksella tai todistuksella, että hän harjoittaa liiketoimintaa; tai

3) Liiketoimintalisenssin tai jäsenyyden todistuksella yhdistyksessä, että heillä on lupa tarjota palvelua laitosmaassaan.

85 §

Taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne

Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia varmistaakseen, että tarjoajilla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja taloudelliset resurssit. Tätä varten hankintatoimisto voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdolle tai varojen ja velkojen suhteelle. Hankintayksikkö voi myös vaatia asianmukaisen vastuuvakuutuksen.

Hakijoiden ja tarjoajien vuotuinen vähimmäisliikevaihto ei saa ylittää kaksinkertaista sopimuksen arvioitua arvoa. Vähimmäisliikevaihtovaatimus voi perustelluista syistä olla korkeampi. Hankintayksikön on perusteltava tällainen vaatimus tarjouksessa tai hankintapäätöksessä.

Jos hankinta jaetaan osiin 75 §:n mukaisesti, jokaiseen osaan sovelletaan vähimmäisliikevaihtovaatimusta. Hankintatoimisto voi kuitenkin asettaa vähimmäisliikevaihdon osaryhmille, jos saman tarjoajan kanssa tehdään hankintasopimus useasta maasta vientiin samanaikaisesti.

Jos hankinnat toteutetaan puitesopimuksen perusteella 43 §:n 3 momentin mukaisella tarjouspyynnöllä, 2 momentin mukainen myynnin vähimmäisvaatimus on mitattava hankintasopimusten odotetun enimmäisarvon mukaisesti. pannaan täytäntöön samanaikaisesti, tai jos tätä ei tiedetä, odotetun arvon perusteella puitesopimus. Dynaamisessa hankintajärjestelmässä vaadittu vähimmäisvuosiliikevaihto määräytyy järjestelmässä tehtävien sopimusten oletetun enimmäisarvon perusteella.

86 §

Tekninen suorituskyky ja ammattitaito

Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia varmistaakseen, että tarjoajilla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilö- ja tekniset resurssit sekä kokemus hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön vaatimalla tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia todisteita riittävästä kokemuksesta viitaten aikaisempiin sopimuksiin.

Hankinnoissa, joiden kohteena ovat kokoonpano- tai asennustyötä vaativat tavarat, palvelut tai urakat, hakijoiden ja tarjoajien ammatillista soveltuvuutta palvelujen tai kokoonpanotöiden suorittamiseen tai urakkasopimuksen toteuttamiseen voidaan arvioida ammatillisen soveltuvuuden perusteella. , kokemusta ja luotettavuutta.

87 §

yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja

Hankintayksikön on vaadittava eurooppalaisen yhteisen hankinta-asiakirjan käyttöä alustavana todisteena siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää seuraavat vaatimukset:

1) Mikään 80 ja 81 §:ssä mainituista poissulkemissyistä ei koske hakijaa tai tarjoajaa;

2) ehdokas tai tarjoaja täyttää 83 §:ssä tarkoitetut hankintayksikön asettamat kelpoisuusvaatimukset.

Ehdokas tai tarjoaja voi käyttää samaa eurooppalaista yhteistä hankinta-asiakirjaa useissa hankintamenettelyissä todisteena 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten noudattamisesta edellyttäen, että ehdokas tai tarjoaja vahvistaa, että asiakirjan sisältämät tiedot ovat edelleen voimassa ja täyttävät vaatimukset. asianomaisen hankintatoimiston ilmoittama.

Eurooppalainen yhteishankinta-asiakirja on tuotettava sähköisesti eurooppalaisen yhteishankinta-asiakirjan vakiolomakkeesta annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/7 mukaisella vakiolomakkeella.

88 §

Sen määrittäminen, täyttyvätkö poissulkemisvaatimukset ja kelpoisuusvaatimukset

Hankintaelimen on ennen hankintasopimuksen tekemistä pyydettävä valitulta tarjoajalta ajantasaiset todistukset ja raportit tarkistaakseen, onko se 80 §:n mukaisten pakollisten poissulkemiskriteerien alainen ja täyttyvätkö hankintaelimen asettamat kelpoisuusvaatimukset. kohtaan 83. Jos hankintaelin vetoaa 81 §:n 1 momentin 1, 2 tai 4 virkkeessä tarkoitettuihin harkintavallan poissulkemisen syihin, sen on pyydettävä valittua tarjoajaa toimittamaan asianmukaisesti voimassa olevat todistukset ja selvitykset ennen sopimuksen tekemistä tarkistaakseen harkintavallan poissulkemiseen johtaneiden syiden olemassaolo.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös puitesopimukseen perustuviin hankintamenettelyihin dynaamisessa hankintajärjestelmässä, jos puitejärjestelyyn tai dynaamiseen hankintajärjestelmään tarjouksentekijöitä hyväksyttäessä ei vaadittu selityksiä. Pykälän 1 momentin määräystä ei kuitenkaan sovelleta puitesopimukseen perustuviin hankintoihin, jos hankinta toteutetaan puitesopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti ilman tarjouspyyntöä.

Hankintaelin voi myös milloin tahansa hankintamenettelyn aikana pyytää hakijoita ja tarjoajia toimittamaan 1 momentissa tarkoitetut selvitykset kokonaisuudessaan tai osittain, jos se on menettelyn asianmukaisen kulun kannalta välttämätöntä.

80 §:n mukaisista pakollisista poissulkemisperusteista rikosrekisterilain (770/1993) 6 §:n, 8 §:n ja 6 b §:n mukaisen rikosrekisteriotteen tai hakijalta tai tarjoajalta taikka heidän hallintonsa jäseneltä. , johto- tai valvontaelin 1 kohdan mukaiseksi todisteeksi tai joksikin rikosrekisterioteesta, jonka alkuperämaan toimivaltainen viranomainen on antanut tai edustusvaltaa käyttävän henkilön toimipaikka. Rikosrekisteriote ei saa olla kahtatoista kuukautta vanhempi. Hankintayksikkö tai ehdokas tai tarjoaja ei saa tehdä tai säilyttää itselleen kopiota rikosrekisterioteesta. Hankintatoimiston on poissulkemisperusteen selvittämisen jälkeen hävitettävä rikosrekisteriote tai palautettava se asianomaiselle. Rikosrekisteritietoja saa luovuttaa vain henkilöille, jotka sitä ehdottomasti tarvitsevat poissulkemissyiden selvittämiseksi. Jos yllä olevaa otetta tai todistusta ei ole annettu ehdokkaan tai tarjoajan sijoittautumismaassa, todisteeksi on sen sijaan hyväksyttävä valaehtoinen todistus tai vakuutusyhtiön vahvistama lausunto ehdokkaan tai tarjoajan sijoittautumismaan lainsäädännön mukaisesti.

Toimivaltaisen viranomaisen antama todistus hyväksytään 81 §:n 1 momentin 1, 2 ja 4 virkkeessä tarkoitettuna todisteena. Jos tällaisia ​​todistuksia ei anneta ehdokkaan tai tarjoajan sijoittautumismaassa, todisteeksi on hyväksyttävä ehdokkaan tai tarjoajan sijoittautumismaan lainsäädännön mukainen valaehtoinen todistus tai oikeaksi todistettu vakuutus.

Todisteena hakijan tai tarjoajan taloudellinen tilanne voidaan toimittaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista asiakirjoista. Jos ehdokas tai tarjoaja ei perustellusta syystä pysty toimittamaan hankintaelimen pyytämiä asiakirjoja, hän voi osoittaa taloudellisen ja taloudellisen tilanteensa muulla hankintaelimen hyväksymällä asiakirjalla.

Todisteet ehdokkaan tai tarjoajan teknisestä pätevyydestä voidaan toimittaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetelluista tavoista riippuen hankinnan luonteesta, määrästä tai laajuudesta ja tarkoituksesta.

Hankintayksikkö ei vaadi valitulta tarjoajalta todisteita 1 momentissa tarkoitettuihin tarkoituksiin, jos hankintayksikkö voi hankkia tarvittavat todistukset, ilmoitukset ja muut tiedot vapaasta tietokannasta Suomessa tai muussa Euroopan talousalueen maassa. Tarjoajan todistus voidaan jättää antamatta, jos hankintatoimistolla on jo vaaditut ajantasaiset asiakirjat.

89 §

Sähköinen varmennehakemisto

Hankintaelimen on 88 §:n mukaisena todisteena poissulkemisvaatimusten ja soveltuvuusvaatimusten täyttymisen selvittämiseksi ensisijaisesti pyydettävä varmenteita ja muita asiakirjoja Euroopan komission perustamasta sähköisestä varmennehakemistosta (e-Certis).

Työ- ja elinkeinoministeriön tai sen toimeksiaman toimielimen on huolehdittava siitä, että 1 momentin mukaisesti sähköiseen todistushakemistoon kirjatut tiedot todistuksista ja muista asiakirjoista pidetään jatkuvasti ajan tasalla.

90 §

Ympäristöjohtaminen ja laadunvarmistustoimenpiteet

Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajalta tai tarjoajalta selvitystä rakennusurakan tai palvelun suorittamisen yhteydessä toteutetuista ympäristönhallintatoimenpiteistä. Jos hankintayksikkö vaatii riippumattomilta laitoksilta todistusta siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää ympäristöasioiden hallintastandardien vaatimukset, sen on viitattava unionin ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS) tai tunnustettuihin ympäristöjärjestelmiin tai muihin ympäristöjohtamisstandardeihin, jotka perustuvat Euroopan unionin ympäristöasioiden hallintaan. tai alan kansainväliset standardit, jotka tunnustetut laitokset ovat sertifioineet.

Hankintayksikkö voi pyytää hakijaa tai tarjoajaa selvittämään laadunvarmistustoimenpiteitä. Kun hankintaelin vaatii riippumattomien laitosten antamaa todistusta siitä, että ehdokas tai tarjoaja täyttää laadunvarmistusstandardien vaatimukset, mukaan lukien esteettömyys vammaisille, sen on viitattava alan laadunvarmistusjärjestelmiin, jotka perustuvat laadittuihin eurooppalaisiin standardisarjoihin. toimielimet ovat vahvistaneet noudattavansa eurooppalaisia ​​sertifiointistandardeja. Hankintayksikön tulee myös hyväksyä asiaankuuluvat todistukset muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimielimiltä sekä ehdokkaiden ja tarjoajien toimittamat todistukset asiaankuuluvista laadunvarmistustoimenpiteistä.

Jos ehdokas tai tarjoaja ei todistettavasti pystynyt hankkimaan 1 tai 2 kohdan mukaisia ​​todistuksia mahdollisesti asetetussa määräajassa syistä, joista ehdokas tai tarjoaja ei ole vastuussa, hankintaelimen on tunnustettava myös muut todisteet ympäristöhallinnosta. tai laadunvarmistustoimenpiteitä. Edellytyksenä on, että hakija tai tarjoaja voi muulla todisteella osoittaa, että ympäristöjohtamis- tai laadunvarmistustoimenpiteet ovat ympäristöjärjestelmän standardien tai laadunvarmistusstandardien vaatimusten mukaisia.

91 §

Hakijan ja tarjoajan oikeudellinen muoto sekä kyseisten henkilöiden tiedot

Tarjoajaa tai tarjoajaa, jolla on oikeus tarjota hankittavia palveluja sijoittautumismaansa lainsäädännön mukaan, ei voida hylätä pelkästään siksi, että hänen on oltava joko luonnollinen henkilö tai muun lain mukaan oikeushenkilö.

Hankintayksikkö voi palvelu- ja urakkasopimuksia hankittaessa sekä tavaroita välitys- tai kokoonpanotoiminnalla hankittaessa vaatia hakijoita ja tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan tai osallistumispyynnössään hankintatoimen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatillinen pätevyys. palvelu- tai urakkasopimus.

92 §

Osallistu tarjouskilpailuun ryhmänä ja käytä muiden yksiköiden resursseja

Toimittajat voivat tehdä tarjouksen ryhmänä tai ilmoittautua ehdokkaaksi. Hankintayksikkö ei saa vaatia miltään hakijoiden tai tarjoajien ryhmältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen jättämistä varten. Ryhmää voidaan kuitenkin vaatia ottamaan käyttöön tietty oikeudellinen muoto sopimuskauden aikana, jos se on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaisen täytäntöönpanon kannalta. Hankintaelin voi hankintailmoituksessa tai tarjouksessa ilmoittaa, kuinka hakijoiden ja tarjoajien on ryhmänä täytettävä 85 §:ssä asetetut taloudelliselle ja rahoitukselliselle tasolle tai 86 §:ssä asetetut tekniselle valmiudelle ja ammatilliselle pätevyydelle asetetut vaatimukset. kohdassa 98 mainitut erityisehdot. Tällaisten hakijoiden ja tarjoajien ryhmiä koskevien lisäehtojen on oltava objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia.

Ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden tahojen resursseja niiden välisen suhteen oikeudellisesta luonteesta riippumatta. Konglomeraatti voi myös käyttää muiden tahojen resursseja haltuunoton toteuttamiseen. Muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä resursseja voidaan käyttää vain silloin, kun muut tahot suorittavat hankinnan kohteena olevat urakkasopimukset tai palvelut tai osa niistä. Ehdokkaan tai tarjoajan tai hänen ryhmänsä on osoitettava hankintayksikölle, että hän täyttää taloudelliset ja rahoitukselliset edellytykset, tekniset valmiudet ja ammatillinen pätevyys sekä muut vaatimukset.

Hankintayksikön on pyydettävä ehdokasta tai tarjoajaa korvaamaan toimittaja, jonka resursseja se käyttää, jos kyseiseen toimittajaan sovelletaan 80 §:n mukaisia ​​pakollisia poissulkemisperusteita tai jos toimittaja ei täytä 83 §:n mukaisia ​​kelpoisuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia ehdokasta tai tarjoajaa korvaamaan toimittajan, johon sovelletaan 81 §:ssä säädettyjä harkinnanvaraisia ​​poissulkemisperusteita.

Jos tarjoaja tai tarjoaja käyttää muiden tahojen resursseja taloudellisten ja rahoituksellisten vaatimusten täyttämiseen, hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoaja tai tarjoaja ja muut asianomaiset tahot jakavat vastuun hankintasopimuksen täytäntöönpanosta.

93 §

Taloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta

Tarjouksista tulee valita halvin tarjous. Kokonaistaloudelliselta kannalta edullisin tarjous on halvin, halvin tai paras hinta-laatusuhde. Jos hankintayksikkö käyttää muiden hankintojen kuin tavaroiden osalta taloudellisen kokonaishyödyn perustana vain alinta hintaa, sen on perusteltava hankintaasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä hankintaprosessia koskevassa selvityksessä.

Hankintayksikkö voi määrittää vastinetta rahalle laadusta, yhteiskunnallisista, ympäristöllisistä tai sosiaalisista näkökohdista tai innovatiivisista ominaisuuksista. Laatuun liittyviä kriteereitä voivat olla tekninen arvo, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, saavutettavuus, kaikkien käyttäjien tarpeita vastaava suunnittelu, käyttökustannukset, taloudellisuus, huoltopalvelu ja tekninen tuki, huolto- ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika ja muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi myös ottaa huomioon hankintasopimuksen toteuttamisesta vastaavan henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos lähetettävän henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamiseen.

Hankintayksikkö voi myös esittää hinta-laatusuhteen kustannustekijät kiinteiden hintojen tai kustannusten muodossa, jolloin tarjoajat kilpailevat vain laatukriteerien perusteella.

Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelupyynnössä käyttämänsä taloudellisen kokonaisedun perusteet tai hinta-laatusuhteen vertailuperusteet. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouksessa vertailuperusteiden suhteellinen painotus. Painotus voidaan ilmaista myös määrittämällä mielekäs kaistanleveys. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei voida tosiasioista johtuen määrittää, on vertailukriteerit täsmennettävä tärkeydensä mukaan alenevassa järjestyksessä.

Vertailuperusteiden on 94 §:n mukaan liityttävä hankinnan kohteeseen, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta, eivät saa olla syrjiviä ja varmistaa todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintaelimen on määriteltävä vertailukriteerit siten, että tarjoaja voi niiden perusteella tarkistaa tarjousvertailun tiedot. Epäselvissä tapauksissa hankintaelimen on todella tarkastettava tarjoajan toimittamien tietojen ja todisteiden oikeellisuus.

94 §

Yhteys hankintakohteeseen

Hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, kun on kyse urakkasopimuksista, kyseisen sopimuksen perusteella toimitettavien tavaroiden tai palvelujen hankinnasta, missä tahansa osassa ja sopimuksen yhteydessä kussakin vaiheessa. niiden elinkaaresta. Tämä koskee myös tilanteita, joissa vertailukriteereinä mainitut tekijät eivät kuulu hankintakohteeseen sen fyysisenä osana.

95 §

elinkaarikustannukset

Hankintayksikkö voi käyttää hankintakustannusarvioinnin perustana elinkaarikustannuksia. Elinkaarikustannukset ovat hankintayksikölle tai muille hankitun kohteen käyttäjille aiheutuvia hankintakustannuksia, käyttökustannuksia, ylläpitokustannuksia sekä kierrätys- ja jätevaiheen kustannuksia sekä muita töiden, tavaroiden tai palveluiden elinkaaren aikana aiheutuvia kustannuksia. .

Elinkaarikustannuksiin sisältyvät myös ulkoisista ympäristövaikutuksista aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ostokohteeseen sen elinkaaren aikana, mikäli niiden rahallinen arvo on määritettävissä ja todennettavissa. Lisäksi ulkoisten ympäristövaikutusten aiheuttamien kustannusten huomioimisen edellytyksenä on:

1) arviointimenetelmä perustuu objektiivisesti todennettaviin ja syrjimättömiin kriteereihin;

2) arviointimenetelmä ei aiheettomasti suosi tai syrji tiettyjä toimittajia;

3) arvostusmenetelmä on kaikkien asianosaisten saatavilla ja saatavilla; Ja

4) Kustannusten laskennassa tarvittavien tietojen antaminen ei vaadi kohtuutonta ponnistelua due diligence -toimittajilta.

Jos hankintayksikkö arvioi kustannuksia elinkaarikustannusmallilla, sen on ilmoitettava tarjousasiakirjoissa, mitä tietoja tarjoajien ja hakijoiden on toimitettava kustannusten laskemiseksi ja mitä menetelmää se käyttää elinkaarikustannusten laskemiseen.

96 §

Poikkeuksellisen edullisia tarjouksia

Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvennys voivat koskea erityisesti valmistusprosessia, palvelujen tarjoamisen tai rakentamisprosessin taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, poikkeuksellisen edullisia hankintaehtoja, rakennusurakan, tavaran tai palvelun ainutlaatuisuutta, pykälässä tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista. § 81 kohta 1 nro 5 Tarjoajan alihankinta ja valtion rahoitus.

Hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden poikkeuksellisen alhaisen hinta- tai kustannustarjouksen, jos tarjoajan lausunto ja muut toimitetut todisteet eivät riittävästi selitä tarjotun hinnan tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintaelimen on hylättävä tarjous, jos poikkeuksellisen alhainen hinta tai tarjouksen kustannukset perustuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden rikkomiseen.

Hankintayksikkö voi hylätä tarjoajan saamaan sääntöjenvastaiseen valtiontukeen perustuvan poikkeuksellisen halvan tai kustannustehokkaan tarjouksen vain, jos tarjoaja ei pysty osoittamaan hankintayksikön asettamassa kohtuullisessa määräajassa, että valtiontuki on myönnetty laillisesti. Hankintayksikön on ilmoitettava työ- ja elinkeinoministeriölle tarjouksen hylkäämisestä tässä momentissa mainitusta syystä.

97 §

Hankinnan tuen huomioiminen tarjouksia verrattaessa

Jos tarjoaja on hankintayksikön oman organisaation yhteisö tai jos tarjoaja on saanut tai saa hankintayksiköltä tarjoushintaan vaikuttavaa taloudellista tukea, hankintayksikön on otettava huomioon edellä mainittu taloudellinen tuki ja muut tosiasiallisesti vaikuttavat tekijät. tarjoushinta tarjouksia verrattaessa.

98 §

Hankintasopimuksen erityisehdot

Hankintaelin voi määrittää hankintasopimuksen toteuttamiselle erityisehtoja, jos ehdot liittyvät 94 §:n mukaiseen hankintakohteeseen. Ehdot voivat liittyä hankinnan taloudellisiin tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovaatioon, ympäristöön ja työllisyyteen. Hankintasopimuksen tarkemmat ehdot on mainittava hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Valtion keskushallinnon ja tarjouksen voineen tarjoajan väliseen hankintasopimukseen on sisällytettävä ehto, jonka mukaan hankintasopimukseen sisältyvän, Suomessa suoritettavan työn on vastattava vähintään hankintasopimuksen Suomen lakien ja työehtosopimusmääräysten mukaisia ​​samanarvoisen työn vähimmäistyöehtoja noudatetaan.

Mitä 2 momentissa säädetään valtion keskushallintoviranomaisen velvollisuudesta, pätee myös, jos toinen tilaaja tekee rakennusurakasta hankintasopimuksen.

OSA III

KANSALLISIA HANKINTIA, SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJA SEKÄ MUITA ERITYISIÄ PALVELUHANKINTAJA JA KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVAT MENETTELYT

Luku 11

Kansalliset menettelyt

99 §

Kansallisiin hankintoihin sovellettavat säännöt

Sen lisäksi, mitä osissa I ja IV säädetään hankintasopimuksista, tavaroiden ja palveluiden hankinnoista, kilpailuista ja urakkasopimuksista, joiden arvo on alle 26 §:ssä asetetut EU-rajat, mutta vähintään yhtä suuri kuin pykälässä määrätty. 25 (1) Pykälän 1 bis 3 momentissa säädetään kansallisista kynnysarvoista, sovelletaan tämän luvun määräyksiä. Mitä tässä luvussa säädetään, koskee myös 8 §:n 2 momentin mukaisia ​​kehitysyhteistyösopimuksiin perustuvia ulkohallinnon hankintoja.

100 §

hankintamenettelyt

Hankintaelimen on hankintaa tarjottaessa noudatettava menettelyä, joka vastaa 3 §:n 1 momentissa säädettyjä periaatteita. Hankintayksikön on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouksessa käyttämänsä hankintaprosessi.

Suoraan ostoon sovelletaan 40 ja 41 §:n säännöksiä.

101 §

Ilmoitus hankinnasta

Hankintayksikön on toimitettava tämän luvun mukaisen hankinta- ja suunnittelukilpailun julkaisemisilmoitus sähköisesti suomeksi tai ruotsiksi Internet-osoitteeseen www.hankintaylokkeet.fi valtakunnallisille tarjouksille tarkoitettua lomaketta käyttäen.

Hankintaelin voi julkaista hankintailmoituksen myös muissa soveltuvissa tiedotusvälineissä. Ilmoitus voidaan julkaista muualla vasta 1 momentin mukaisen julkaisemisen jälkeen.

102 §

Tarjouspyynnön sisältö

Hankintailmoituksessa on oltava vähintään seuraavat tiedot:

1) hankintayksikön virallinen nimi ja yhteystiedot;

2) hankintayksikön tyyppi;

3) hankintayksikön nimeämä hankinta ja kuvaus hankinnasta;

4) Hintaluokka tai odotettu arvo ilman arvonlisäveroa tai onko hankinnan odotettu arvo vähintään sama kuin 25 artiklassa määritelty kansallinen kynnys;

5) hankinnan tyyppi;

6) kuvaus hankintaprosessista;

7) makrotalouden kannattavuuden perusteet;

8) tiedot siitä, hyväksytäänkö osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset;

9) tiedot siitä, onko hankinnat varattava työkeskuksille tai vastaaville toimittajille vai tehdäänkö ne työohjelmien yhteydessä;

10) Hankinnan laajuuden ja laadun kannalta kohtuullinen aika, jonka kuluessa tarjoukset tai osallistumishakemukset on jätettävä hankintatoimistoon viimeistään.

Hankinnan sisällön määrittelyssä on käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 yhteisestä hankintasanastosta (CPV) säädettyä viitenimikkeistöä.

Kun hankintayksikkö valitsee hakijat, jotka voivat tehdä tarjouksen tai osallistua neuvotteluihin ja asettaa kelpoisuusvaatimukset tarjoajien tai hakijoiden arvioimiseksi, hankintailmoituksessa on oltava vaatimusten määrittely ja tarvittaessa eriteltävä mahdolliset vaatimukset ja vaadittavat asiakirjat. varmistaaksesi, että ne ovat saatavilla. Hankintailmoituksessa on myös mainittava, rajoitetaanko hakijoiden määrää. Hankintailmoituksessa mainittuja tietoja voidaan täydentää tiedoilla, jotka ovat muuten saatavilla ja jotka on ilmoitettava hankintailmoituksessa.

103 §

Tietojen vaihto kansallisissa menettelyissä

Hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto on tapahduttava hankintaviranomaisen valitsemalla tavalla. Valittujen viestintävälineiden tulee olla yleisesti saatavilla, eikä keinovalinta saa vaarantaa toimittajan osallistumista hankintaprosessiin.

Jos hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto tapahtuu sähköisesti, sovelletaan 62 §:n säännöksiä.

104 §

Tarjouspyyntö ja tarjous

Hankintayksikön on pyydettävä tavarantoimittajia jättämään tarjouksensa hankintailmoituksessa tai tarjouksessa mainittuun määräaikaan mennessä. Tarjouspyyntö tulee olla kirjallinen ja laadittu siten, että sen perusteella voidaan tehdä vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan, että hänen tarjoamansa tavarat, palvelut tai urakka täyttävät hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Tarjoukset, jotka eivät täytä tarjouspyyntöä tai tarjousehtoja, on suljettava pois tarjouksesta. Hankintaelin voi vaatia tarjoajaa tai hakijaa toimittamaan, täydentämään, täsmentämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja tietyn ajan kuluessa.

105 §

Tarjoajan kelpoisuus ja hylkääminen

Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuusvaatimusten on oltava oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on täsmennettävä hankintailmoituksessa tai tarjouksessa käyttämänsä vaatimukset. Hankintaelimen on suljettava tarjouksesta pois ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia antamaan osana tarjoustaan ​​vakuutus siitä, että he täyttävät hankintayksikön asettamat kelpoisuusvaatimukset. Vakuutuksen tietojen oikeellisuus on tarkistettava tarjouksen voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hakijoiden ja tarjoajien tarjouskilpailusta poissulkemisen ja pääsyehtojen määrittämisen osalta voidaan noudattaa 80-86 §:n säännöksiä.

106 §

Taloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta

Tarjouksista tulee valita halvin tarjous. Kokonaistaloudelliselta kannalta edullisin tarjous on halvin, halvin tai paras hinta-laatusuhde. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailukriteerien on liityttävä hankinnan kohteeseen ja mahdollistettava tarjousten neutraali arviointi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä käyttämänsä taloudellisen kokonaishyödyn peruste ja mahdolliset vertailuperusteet.

Luku 12

Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityispalveluhankinnat

107 §

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä muiden erityispalvelujen hankintasäännöt

Sen lisäksi, mitä osassa I ja IV hankintasopimuksista säädetään, tämän luvun säännöksiä sovelletaan liitteessä E lueteltuihin palveluihin liittyviin hankintoihin, joiden arvo vastaa vähintään 25 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kynnysarvoja. Nro 4 tai 5.

108 §

Palvelun käyttäjien tarpeet huomioiminen hankinnoissa

Hankintayksikön on tämän luvun mukaisia ​​palveluja hankkiessaan otettava huomioon kyseiseen palveluun sovellettava lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalveluja hankittaessa on palvelunkäyttäjien yksilöllisen ja pitkäaikaisen ja toistuvan hoidon tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja neuvot siten kuin muualla laissa säädetään.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, hankintayksikön tulee sosiaali- ja terveyspalveluja hankkiessaan ottaa huomioon palvelujen laatuun, jatkuvuuteen, saavutettavuuteen, kohtuuhintaisuuteen, saatavuuteen ja kattavuuteen liittyvät tekijät, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien osallistuminen sekä vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja innovaatio.

Pitkäaikaishoitoon ja asiakassuhteisiin liittyviä sosiaali- ja terveyspalveluja hankittaessa hankintayksikön tulee määrittää sopimusten kesto ja muut ehdot siten, että sopimuksista ei aiheudu kohtuuttomia tai kohtuuttomia seurauksia palvelun käyttäjille.

109 §

hankintamenettelyt

Hankintaelimen on hankintaa tarjottaessa noudatettava menettelyä, joka vastaa 3 §:n 1 momentissa säädettyjä periaatteita. Hankintayksikön on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouksessa käyttämänsä hankintaprosessi.

Suoraan hankintaan sovelletaan 40 ja 41 §:n säännöksiä suorituksesta palveluhankinnoissa.

110 §

Suorat hankinnat erikoistilanteissa

Sen lisäksi, mitä 109 §:n 2 momentissa säädetään, hankintatoimisto voi yksittäistapauksissa hankkia suoraan tämän pykälän mukaisia ​​sosiaali- ja terveyspalveluja, jos tarjouspyynnön toteuttaminen tai palveluntuottajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epäasianmukaista. Asiakkaiden mielekkään kohtelun tai asiakassuhteen turvaamiseksi.

111 §

ilmoitus

Hankintatoimiston on raportoitava tämän luvun mukaiset palveluostot luvun 7 mukaisesti.

112 §

tiedonvaihto

Hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto on tapahduttava hankintaviranomaisen valitsemalla tavalla. Valittujen viestintävälineiden tulee olla yleisesti saatavilla, eikä keinovalinta saa vaarantaa toimittajan osallistumista hankintaprosessiin.

Jos hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto tapahtuu sähköisesti, sovelletaan 62 §:n säännöksiä.

113 §

Tarjouspyyntö ja tarjous

Hankintayksikön on pyydettävä tavarantoimittajia jättämään tarjouksensa hankintailmoituksessa tai tarjouksessa mainittuun määräaikaan mennessä. Tarjouspyyntö tulee olla kirjallinen ja laadittu siten, että sen perusteella voidaan tehdä vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjoajan on tarjouksessaan osoitettava, että hänen tarjoamansa palvelu täyttää tarjouspyynnön vaatimukset. Tarjoukset, jotka eivät täytä tarjouksen tai tarjouskilpailun ehtoja, on suljettava pois tarjouksesta. Hankintaelin voi vaatia tarjoajaa tai hakijaa toimittamaan, täydentämään, täsmentämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja tietyn ajan kuluessa.

114 §

Tarjoajan kelpoisuus ja hylkääminen

Hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuusvaatimusten on oltava oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön on täsmennettävä hankintailmoituksessa tai tarjouksessa käyttämänsä vaatimukset. Hankintaelimen on suljettava tarjouksesta pois ehdokas tai tarjoaja, joka ei täytä asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia antamaan osana tarjoustaan ​​vakuutus siitä, että he täyttävät hankintayksikön asettamat kelpoisuusvaatimukset. Vakuutuksen tietojen oikeellisuus on tarkistettava tarjouksen voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintayksikön on sovellettava 80 artiklan mukaisia ​​poissulkemisperusteita, ja se voi hakea 81 artiklan mukaisesti. Hakijoiden ja tarjoajien korjaaviin toimenpiteisiin ja soveltuvuusvaatimusten määrittämiseen voidaan soveltaa 82-86 §:n säännöksiä.

115 §

Taloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta

Tarjouksista tulee valita halvin tarjous. Kokonaistaloudelliselta kannalta edullisin tarjous on halvin, halvin tai paras hinta-laatusuhde. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailukriteerien on liityttävä hankinnan kohteeseen ja mahdollistettava tarjousten neutraali arviointi. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä käyttämänsä taloudellisen kokonaishyödyn peruste ja mahdolliset vertailuperusteet.

Jos hankintaelin käyttää taloudellisen kokonaisedun perustana vain alinta hintaa, sen on esitettävä asiaa koskevat perustelut hankintaasiakirjoissa, hankintapäätöksessä tai erillisessä hankintaprosessia koskevassa selvityksessä.

Luku 13

Lisenssisopimukset

116 §

Lisenssisopimuksia koskevat ehdot

Sen lisäksi, mitä luvuissa 1, 2, 4, 8 ja 14–17 säädetään, lukuun ottamatta 12 §:n 1 momenttia sekä 124 ja 170 §:ä, käyttöoikeussopimuksista, joiden odotusarvo on vähintään 13 §:ssä määrätty kynnysarvo. 25 1 momentin 6 momentin mukaan sovelletaan tämän pykälän säännöksiä. Muussa tapauksessa käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan, mitä 31, 67-69, 71, 73, 77-83, 91 ja 92 §:ssä säädetään.

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös liitteessä E lueteltujen palvelujen käyttösopimuksia. Muilta osin näiden palvelujen käyttöoikeussopimuksiin sovelletaan 108 ja 110 §:n säännöksiä.

117 §

Lisenssisopimuksen voimassaoloaika

Lisenssisopimuksen sopimuskauden tulee olla rajoitettu.

Yli viisi vuotta kestävien lisenssisopimusten enimmäiskesto ei saa ylittää ajanjaksoa, jonka aikana lisenssinsaaja voi kohtuudella odottaa saavansa takaisin sopimusten tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja tuottoa saavuttamiseksi tehdylle pääomalle ja investoinneille. sopimuksen tavoitteita.

118 §

Lisenssisopimusta solmittaessa noudatettava menettely

Hankintaelimen on käyttöoikeussopimusta tarjottaessa noudatettava menettelyä, joka vastaa 3 §:n 1 momentissa määriteltyjä periaatteita. Hankintayksikön on kuvattava hankintailmoituksessa tai tarjouksessa käyttämänsä hankintaprosessi. Tarjouksen muutoksista on ilmoitettava hankintamenettelyyn osallistuneille tarjoajille ja hankintailmoitukseen tehdyistä muutoksista uudella ilmoituksella.

Hankintayksikkö voi ennalta rajoittaa ehdokkaiden määrää, joilta tarjous pyydetään. Tarjoajiksi hyväksytyt hakijat tulee valita avoimesti ja objektiivisin perustein. Tarjouksen kokoon ja laatuun nähden menettelyyn on kutsuttava riittävä määrä hakijoita todellisen kilpailun varmistamiseksi.

Ostamalla voidaan käydä neuvotteluja ehdokkaiden ja tarjoajien kanssa. Lisenssisopimuksen kohdetta, kokonaistaloudellisen hyödyn perusteita ja vähimmäisvaatimuksia ei saa muuttaa neuvottelujen aikana.

119 §

Suora hankinta

Hankintatoimisto voi ostaa suoraan, jos:

1) alkuperäisessä lisenssisopimusprosessissa ei ole vastaanotettu osallistumispyyntöjä tai -tarjouksia tai kelvollisia osallistumispyyntöjä tai -tarjouksia; lisäehtona on, että lisenssisopimuksen alkuperäisiä ehtoja ei olennaisesti muuteta;

2) Teknisistä tai yksinoikeuksien suojaamiseen liittyvistä syistä vain tietty toimittaja voi tehdä oston; lisäehtona on, että kohtuullisia vaihtoehtoisia tai korvaavia ratkaisuja ei ole ja kilpailun puute ei johdu hankintaehtojen keinotekoisesta kaventumisesta; tai

3) Lisenssisopimuksen tarkoituksena on luoda tai hankkia ainutlaatuinen taideteos tai taiteellinen esitys.

120 §

ilmoitus

Hankintatoimiston on annettava tiedot tämän luvun mukaisista käyttöoikeussopimuksista luvun 7 mukaisesti.

121 §

viimeinen palautuspäivä

Tarjousten jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää hankintailmoituksen lähettämisestä. Kun hankintayksikkö valitsee hakijat, jotka voivat jättää tarjouksen, osallistumishakemusten jättämiselle on varattava vähintään 30 päivää ja tarjousten jättämiselle vähintään 22 päivää. Tässä tapauksessa osallistumishakemusten jättämisen määräaika lasketaan hankintailmoituksen lähettämispäivästä ja tarjousten jättämisen määräaika päivästä, jona hakijoita pyydettiin jättämään tarjoukset.

Pykälän 1 momentin mukaisia ​​tarjousten määräaikoja voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintatoimisto hyväksyy tarjouksen sähköisessä muodossa.

Hankintaviranomaisen on hankintamenettelyn määräaikoja määrittäessään otettava huomioon lisenssisopimuksen ja siihen liittyvän menettelyn laatu ja monimutkaisuus sekä tarjousten ja osallistumishakemusten valmisteluun ja jättämiseen kuluva aika. Jos tarjouksen laatiminen edellyttää paikan päällä käyntiä tai hankinta-asiakirjojen tarkastusta, on tarjousten vastaanottamisen määräaika asetettava siten, että kaikki toimittajat saavat tarjouksen laatimiseen tarvittavat tiedot. Tässä tapauksessa tarjousajan on oltava pidempi kuin 1 ja 2 kohdassa määrätyt vähimmäisajat.

122 §

Taloudellisesti edullisimman tarjouksen valinta

Tarjouksista tulee valita halvin tarjous. Kokonaistaloudelliselta kannalta edullisin tarjous on halvin, halvin tai paras hinta-laatusuhde. Hinta-laatusuhteen arvioinnin vertailukriteerien on liityttävä hankinnan kohteeseen ja mahdollistettava tarjousten neutraali arviointi, eivätkä ne saa jättää hankintaviranomaiselle rajoittamatonta valinnanvapautta. Hankintayksikön on ilmoitettava hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä käyttämänsä taloudellisen kokonaishyödyn peruste ja mahdolliset vertailuperusteet. Hankintaelimen on määriteltävä vertailukriteerit siten, että tarjoaja voi niiden perusteella tarkistaa tarjousvertailun tiedot. Epäselvissä tapauksissa hankintaelimen on todella tarkastettava tarjoajan toimittamien tietojen ja todisteiden oikeellisuus.

Asiakkaan on 1 momentin mukaisen taloudellisen kokonaishyödyn perusteita julkistaessaan lueteltava käyttämänsä vertailukriteerit niiden tärkeyden alenevassa järjestyksessä. Hankintayksikkö voi muuttaa ilmoittamaansa sijoitusta, jos se saa tarjouskilpailussa tarjouksen, jossa esitetään innovatiivinen ratkaisu, jolla on poikkeuksellisen korkea toiminnallinen suorituskyky, jota ahkera hankintayksikkö ei voinut ennakoida. Tässä tapauksessa hankintaelimen on ilmoitettava kaikille tarjoajille paremmuusjärjestyksen muutoksesta ja lähetettävä uusi tarjouspyyntö 121 §:n vähimmäismääräaikojen mukaisesti. Hierarkian muutos ei saa vaarantaa tasa-arvoista ja syrjimätöntä kohtelua.

IVOSA

YHTEINEN HANKINTAPÄÄTÖS HANKINNAT, HANKINTASOPIMUS, SEURANTA- JA OIKEUSMÄÄRÄYKSET SEKÄ MUUT MÄÄRÄYKSET

Luku 14

Hankintapäätökset ja hankintasopimus

123 §

hankintapäätös

Hankintatoimiston on tehtävä kirjallinen päätös hakijoiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjouskilpailun ratkaisusta, jonka tulee olla perusteltu.

Päätöksestä tai liiteasiakirjoista on käytävä ilmi päätökseen olennaisesti vaikuttaneet tekijät, jotka ovat ainakin hakijan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen syyt, sekä tärkeimmät hyväksyttyjen tarjousten vertailuperusteet. Puitesopimuksen perusteella tehdyssä tarjouspäätöksessä riittää, kun esitetään seikat, jotka osoittavat, että tarjousten valinta- ja vertailuperusteita on sovellettu 43 §:ssä edellytetyllä tavalla. Jos hankintaa tehtäessä on noudatettava 129 §:n mukaista odotusaikaa, on päätöksessä tai siihen liittyvissä asiakirjoissa mainittava myös aika, jonka jälkeen hankintasopimus voidaan tehdä.

Tässä pykälässä tarkoitettua päätöstä 41 §:n mukaisesta lisätilauksesta tai 153 §:n mukaisesta alustavasta hankintamääräyksestä ei tarvitse tehdä hankintaelimen.

Puitesopimukseen perustuvan hankinnan yhteydessä hankintayksikön ei tarvitse tehdä tässä pykälässä tarkoitettua päätöstä, jos:

1) hankinta toteutetaan puitesopimuksen ehtojen mukaisesti ilman tarjouskilpailua; tai

2) Puitesopimukseen perustuvissa tarjouksissa tilausarvo ei ylitä EU-kynnystä.

124 §

Raportti hankintaprosessista

EU-kynnykset ylittävästä hankintasopimuksesta, liitteen E palvelujen hankinnan kansallisen kynnysarvon ylittävästä sopimuksesta, puitesopimuksesta, puitesopimuksen perusteella tehdystä hankinnasta on laadittava selvitys 43 §:n 3 momentin mukaisesti. tai dynaamisen hankintajärjestelmän perustaminen. Raporttia ei tarvitse laatia, jos asiaa koskevat tiedot sisältyvät myöntämispäätökseen, myöhempään toimitukseen tai muihin myöntämisasiakirjoihin. Raportin tulee sisältää seuraavat seikat:

1) hankintayksikön yhteystiedot sekä hankintasopimuksen, puitesopimuksen tai dynaamisen hankintajärjestelmän kohde ja arvo;

2) 80, 81 ja 83 §:n mukaisesti menettelystä poissuljettujen ja menettelyyn valittujen hakijoiden ja tarjoajien nimet sekä hylkäämisen tai valinnan syyt;

3) perusteet poikkeuksellisen alhaisten tarjousten hylkäämiselle;

4)  syitä käyttää alinta hintaa ainoana perusteena taloudellisen kokonaishyödyn arvioinnissa;

5) syyt olla tekemättä sopimusta;

6)  syitä vaatia enemmän kuin kaksinkertaista myyntiä toimittajalta;

7) Toimijaksi valitun tarjoajan nimi, valinnan perusteet ja arvio alihankintana hankittavista sopimuksen tai puitesopimuksen osista tai mahdollisten alihankkijoiden nimet;

8) syyt suoran sopimuksen, neuvottelumenettelyn tai kilpailullisen neuvottelumenettelyn käyttämiseen;

9) hankinnan keskeyttämisen syyt;

10) syyt muiden kuin sähköisten viestintävälineiden käyttämiseen;

11) Kuvaus hankintaprosessissa havaituista eturistiriidoista ja niistä aiheutuvista toimenpiteistä.

Puitesopimukseen perustuvan hankinnan yhteydessä hankintayksikön ei tarvitse laatia tässä pykälässä tarkoitettua selvitystä, jos hankinta suoritetaan puitesopimuksen ehtojen mukaisesti ilman tarjouskilpailua.

Hankintayksikön tulee dokumentoida riittävästi hankintaprosessin eri vaiheet ja niihin liittyvät ratkaisut. Asiakirjoja on säilytettävä vähintään kolme vuotta hankintasopimuksen tekemisestä. Selvitys toimitetaan pyynnöstä Euroopan komissiolle ja työ- ja elinkeinoministeriölle.

125 §

Hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Ratkaisumenettelyn keskeyttämispäätökseen sovelletaan, mitä 123 §:ssä määrätään myöntämispäätöksestä.

126 §

Valitus ja oikaisuilmoitus

Hankintaelimen on liitettävä päätökseensä valitus, jossa selvitetään, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuteen, hankintaelimen yhteystiedot 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (Korjausopas) selostetaan, kuinka ehdokas tai tarjoaja voi harkita asiaa uudelleen.

Valituskirjeen ja oikaisumääräyksen antamiseen ja oikaisemiseen sovelletaan, mitä hallintolain 3 luvussa (586/1996) ja hallintolain 7 luvussa (434/2003) säädetään.

127 §

Ilmoitus hankintapäätöksestä

Hankintatoimiston perusteltu päätös sekä vastalause- ja korjausohjeet on annettava kirjallisesti tiedoksi niille, joita asia koskee. Päätös ja edellä mainitut asiakirjat annetaan tiedoksi hakijan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamilla sähköisillä yhteystiedoilla. Sähköisiä yhteystietoja käytettäessä tieto päätöksestä katsotaan vastaanotetuksi sinä päivänä, jona asianomainen sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan saatavilla vastaanottavassa laitteessa sähköisen viestin käsittelyä varten. Tällainen ajankohta on viestin lähetyspäivä, ellei ole olemassa luotettavaa selitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuuden tai muun vastaavan tilanteen vuoksi, jonka vuoksi sähköinen viesti on myöhemmin saapunut vastaanottajalle. Sähköistä ilmoitusta käytettäessä asiakkaan tulee ilmoittaa viestissään erikseen viestin lähetyspäivä.

Perusteltu ilmoitus sekä vastalause ja oikaisumääräys voidaan lähettää myös kirjeenä hallintolain mukaisesti. Ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä ja sitä tukevat asiakirjat seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja osoita, että ilmoitus on tehty myöhemmin.

128 §

Hankintasopimuksen tekeminen

Hankintapäätöksen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy erillisellä kirjallisella sopimuksella.

129 §

odotusaika

EU-kynnyksen ylittävästä hankinnasta ja liitteen E mukaisesta kansallisen kynnysrajan ylittävästä palveluhankinnasta tai käyttölupasopimuksesta sopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun hakija tai tarjoaja on vastaanottanut tai hyväksynyt päätöksen ja ovat vastaanottaneet valitusilmoituksen (odotusaika).

Dynaamiseen hankintajärjestelmään ja puitesopimukseen perustuvissa hankinnoissa 1 momentin mukainen odotusaika on 10 päivää.

Odotusaika ei koske suoria hankintoja.

Lain 150 §:ssä säädetään oikeussuojakeinon vaikutuksesta hankintasopimuksen tekemiseen.

130 §

Poikkeukset odotusajan noudattamiseen

Odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos:

1) Sopimus koskee 42 §:ssä tarkoitetun puitesopimuksen perusteella tehtyä hankintaa;

2) Sopimus tehdään ainoan hyväksyttävän tarjouksen jättäneen tarjoajan kanssa, eikä tarjouksessa ole muita tarjoajia tai hakijoita, joiden asemaan urakoitsijan valinta vaikuttaa; tai

3) Sopimus koskee hankintoja dynaamisen hankintajärjestelmän puitteissa.

131 §

Suoran hankinnan ilmoittaminen ja hankintasopimuksen tekeminen

EU-kynnysten ylittävistä suorista hankinnoista sekä liitteen E palveluhankinnoista, jotka toteutetaan suorina hankintoja yli kansallisten kynnysarvojen ja käyttöoikeussopimuksessa, hankintayksikkö voi tehdä hankintapäätöksen jälkeen ilmoituksen suorahankinta julkaistavaksi ennen hankintasopimuksen tekeminen. Tässä tapauksessa hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

EU:n kynnysarvon alittavan suoran sopimuksen osalta hankintayksikkö voi hankintapäätöksen jälkeen toimittaa kansallisen suoran hankintailmoituksen julkaistavaksi ennen hankintasopimuksen tekemistä. Ilmoituksessa on oltava vähintään 102 §:n 1 momentin kohdissa 1–5 mainitut tiedot. Lisäksi tulee ilmoittaa sopimuskumppani(t)en nimi ja yhteystiedot sekä syyt suoran hankinnan käyttämiselle. Hankintasopimus voidaan tehdä aikaisintaan 14 päivän kuluttua ilmoituksen julkaisemisesta 101 §:ssä mainitussa Internet-osoitteessa.

132 §

tehdä oston säätöjä

Hankintaelin voi itse kumota virheellisen päätöksensä tai muun hankintamenettelyssä tekemänsä päätöksen, jolla on oikeusvaikutuksia hakijoiden tai tarjoajien asemaan, ja selvittää asian uudelleen.hankinnan räätälöinti), jos hankintamenettelyssä tehty päätös tai muu päätös perustuu lain soveltamisvirheeseen tai jos on tullut ilmi uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, päätökseen tai hankintasopimuksen tekemisen ehtoihin.

Päätöksen tai sovinnon oikaiseminen ei edellytä asianosaisen suostumusta.

133 §

Hankinnan sopeuttaminen alkaa

Hankintayksikkö voi tehdä hankintaoikaisun omasta aloitteestaan ​​tai sidosryhmän pyynnöstä. Hankintatoimiston on ilmoitettava välittömästi asianosaisille hankintatarkistuksen aloittamisesta.

Asianomaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä päätöksestä. Hankintayksikkö voi itse tehdä hankintapäätöksen tai ratkaisun korjattavaksi 90 päivän kuluessa hankintakorjauksen kohteena olevan päätöksen tai ratkaisun tekemisestä.

Valitus markkinaoikeuteen ei estä myöntämismääräystä tai sen käsittelyä. Hankintatarkistus voi koskea myös hankintatoimiston lainvoimaiseksi tullutta päätöstä, mikäli asiaa ei ole saatettu markkinaoikeuteen.

134 §

Hankinnan oikaisukäsittelyn vaikutus markkinaoikeudelliseen käsittelyyn

Oikaisun vireillepano ja käsittely ei vaikuta siihen ajanjaksoon, jonka aikana asianomaisella on tämän lain mukaan oikeus hakea muutosta valittamalla muutosta markkinaoikeuteen.

Jos markkinaoikeudelta on pyydetty muutosta korjattavaan päätökseen tai muuhun ratkaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen, asian hyväksyminen on ilmoitettava ratkaisun oikaisuksi ja siinä tehty päätös on toimitettava markkinaoikeudelle. Hankintatoimisto voi hankintaoikaisua käsitellessään kieltää päätöksen tai ratkaisun täytäntöönpanon tai määrätä sen keskeyttämistä. Kiellosta ja täytäntöönpanon lykkäämisestä on ilmoitettava markkinaoikeudelle, jos asiasta on valitettu markkinaoikeuteen.

Jos hankintaelin oikaisee hankintapäätöstään tai muuta päätöstään hankintaoikaisuna siten, että markkinaoikeuteen valituksen tehnyt henkilö ei enää tarvitse oikeussuojaa tai ei enää tarvitse perusteltuna päätöstä, markkinaoikeus voi poistaa asian käsittelystä ilman päätöstä kokoontua pääasiallisesti.

135 §

Hankintaoikaisun soveltaminen muihin hankintoihin

Hankintaoikaisu koskee myös hankintaelimen päätöksen tai muun hankintamenettelyssä tehdyn päätöksen oikaisua, johon tätä lakia ei muutoin sovelleta. Tällaisen hankintatarkistuksen perusteella tehdystä päätöksestä ei voi valittaa markkinaoikeuteen.

136 §

Hankintasopimuksen muutos sopimuskauden aikana

Hankintasopimusta tai puitesopimusta ei saa muuttaa merkittävästi sopimuskauden aikana EU-kynnykset ylittävien hankintojen tai liitteen E mukaisten kansallisten kynnysarvojen ylittävien palveluhankintojen tai käyttöoikeussopimusten osalta ilman uutta tämän lain mukaista hankintamenettelyä. Muutosta pidetään ainakin merkittävänä, jos:

1) Muutoksella otetaan käyttöön ehtoja, jotka, jos ne olisivat olleet alun perin osa hankintaprosessia, olisivat antaneet tai saaneet useampia hankintaprosessiin osallistujia osallistumaan hankintaprosessiin kuin alun perin valitut tai hyväksymään erilaisen tarjouksen kuin alun perin hyväksytty;

2) muutoksen jälkeen sopimuksesta tai yleissopimuksesta tulee urakoitsijalle taloudellisesti edullisempi tavalla, josta ei ollut määrätty alkuperäisessä hankintasopimuksessa tai yleissopimuksessa;

3) muutos laajentaa merkittävästi sopimuksen tai yleissopimuksen soveltamisalaa;

4) Toimija, jonka kanssa hankintayksikkö alun perin teki sopimuksen, korvataan uudella urakoitsijalla.

Pykälän 1 momentista poiketen hankintasopimusta ja puitesopimusta voidaan muuttaa ilman uutta hankintamenettelyä, jos

1) Se perustuu hankintaprosessin aikana tiedossa oleviin ja tarjousasiakirjoissa määriteltyihin sopimusehtoihin tai niiden muuttamisen ehtoihin niiden rahallisesta arvosta riippumatta, ja nämä ehdot ovat selkeitä, täsmällisiä ja yksiselitteisiä ja muuttavat sopimuksen yleistä luonnetta. hankintasopimus tai puitesopimus;

2)  alkuperäisen urakoitsijan on suoritettava lisätöitä tai -palveluita tai lisätoimituksia, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen sopimukseen ja jos urakoitsijan vaihtaminen ei ole mahdollista taloudellisista tai teknisistä syistä ja siitä aiheutuisi huomattavaa haittaa tai hankintaviraston kustannusten merkittävä kaksinkertaistuminen;

3) muutoksen tarve johtuu olosuhteista, joita järkevä hankintayksikkö ei voinut ennakoida, eikä muutos vaikuta hankintasopimuksen yleiseen luonteeseen;

4) alkuperäinen urakoitsija korvataan uudella urakoitsijalla, jolla on 1 momentissa tarkoitettu selkeä sopimusmuutosehto, tai alkuperäisen urakoitsijan asema siirtyy kokonaan tai osittain toiselle toimittajalle yritysjärjestelyjen, yritysostojen seurauksena, fuusiot ja määräysvallan vaihto tai konkurssi, joka täyttää alun perin määritellyt laadulliset soveltuvuusvaatimukset edellyttäen, että tämä ei johda muihin merkittäviin muutoksiin sopimukseen eikä tämän lain soveltamista ole tarkoitus kiertää;

5) Se on vähäarvoinen sopimusmuutos, joka alittaa liitteessä E lueteltujen palvelujen hankintojen kansalliset kynnysarvot ja käyttöoikeussopimuksissa tai EU:n kynnysarvot muiden hankintojen osalta eikä vaikuta sopimuksen yleiseen luonteeseen.

Edellä 2 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetun muutoksen arvo saa olla enintään 50 % alkuperäisestä sopimuksen arvosta. Jos useita muutoksia tehdään peräkkäin 2 momentin 2 tai 3 mukaisesti, jokainen muutos arvioidaan erikseen. Tällaisten muutosten tavoitteena ei saa olla tämän lain säännösten kiertäminen.

Pykälän 2 momentissa 5 tarkoitetun muutoksen arvon on oltava alle 10 prosenttia alkuperäisen palvelu- tai tavarahankintasopimuksen tai palveluiden käyttöoikeussopimuksen arvosta ja 15 prosenttia alkuperäisen rakentamisen arvosta. sopimus tai käyttöoikeussopimus. Jos 2 §:n 5 kohdassa mainituista muutoksista tehdään useampi kuin yksi peräkkäin, arvo arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen nettoarvon perusteella.

Jos sopimukseen sisältyy indeksilauseke, edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettua hintaa laskettaessa käytetään vertailukohtana tarkistettua hintaa.

137 §

Hankintasopimuksen irtisanominen erityistilanteissa

Hankintayksikkö voi hankintasopimuksessa sovitun lisäksi irtisanoa hankintasopimuksen välittömästi, jos:

1) sopimukseen on tehty olennainen muutos 136 §:n 1 momentin mukaisesti;

2) toimittajaan vaikuttaa sopimusta tehtäessä jokin 80 §:n mukaisista pakottavasta poissulkemissyistä; tai

3) Sopimusta toimittajan kanssa ei olisi voitu tehdä, koska Euroopan unionin tuomioistuin totesi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä hankintayksikön rikkoneen vakavasti sopimusehtoja. Euroopan unionin perussopimusten ja hankintadirektiivin mukaiset velvoitteet.

138 §

Asiakirjojen saattamista yleisön saataville koskevien säännösten soveltaminen

Hankintayksikön asiakirjojen julkistamiseen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan lakia julkisyhteisöjen julkisuudesta (621/1999), jos Hankintayksikkö on laissa tarkoitetun viranomaisen 4 §:ssä tarkoitettu tai jos se on muun lain nojalla velvollinen noudattamaan tätä lakia.

Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun asiakkaan järjestämään tarjouskilpailuun osallistujan oikeus saada tietoa tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja vastaanotetuista asiakirjoista sekä asiakkaansa palveluksessa olevien henkilöiden salassapitovelvollisuus viranomaislain säännökset asianomaisen oikeudesta asiakirjaan, asiakirjan julkisuuden määrittämisestä sekä tiedonsaantiasioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta.

Hankintayksikön päätökseen, jossa selvitetään asiakirjaa koskevien tietojen saamista, saa hakea muutosta suhdetoimintalain 33 §:n nojalla. Toimivaltainen hallintotuomioistuin valittaa sellaisen hankintaelimen päätökseen, joka ei ole viranomainen, on se hallinto-oikeus, jonka alueella hankintaelin sijaitsee.

Evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien kirjoitusten julkisuus on säädetty kirkkolaissa.

Luku 15

hankintojen valvonta

139 §

Sääntelyviranomainen ja toimenpiteet laittoman toiminnan tutkimiseksi

Kilpailu- ja kuluttajavirasto valvoo tämän lain noudattamista.

Jokainen, joka katsoo hankintayksikön rikkoneen tätä lakia, voi hakea Kilpailu- ja kuluttajavirastolta toimenpiteitä menettelyn laillisuuden tutkimiseksi. Toimenpidehakemuksen tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan, mitä hallintolain 8 a luvussa hallintovalituksista säädetään. Kanteen käsittely keskeytetään, jos liittovaltion kilpailu- ja kuluttajansuojavirasto katsoo, että hallintolain 53 c §:n mukaisessa kanteessa vaadittu toimenpide on tässä tai muussa laissa säädetyn menettelyn aloittamista koskeva toimenpide.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi myös omasta aloitteestaan ​​tutkia toimivaltaansa kuuluvaa tapausta.

140 §

Kielto panna toimeen suora myöntämispäätös

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi päätöksellään kieltää hankintayksikköä panemasta hankintapäätöstä täytäntöön kokonaan tai osittain, jos se katsoo, että hankintayksikkö on tehnyt suoran hankinnan ilman tässä laissa säädettyä perustetta. Kieltoa ei voida määrätä, jos asiasta on jo tehty hankintasopimus.

Hankintaviranomainen voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkinnan aikana antaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön. Tässä tapauksessa Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi päättää asian tutkimisesta.

141 §

Kilpailu- ja kuluttajaviraston esittely markkinaoikeudessa

Jos hankintayksikkö on tehnyt EU-kynnykset ylittävän hankinnan tai liitteessä E mainitut kansalliset kynnysarvot ylittävän palveluhankinnan tai lisenssisopimuksen suorana hankintana ilman tässä laissa säädettyä perustetta, ja jos hankinta on tehty. sopimus on jo tehty, Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi saattaa markkinaoikeuteen seuraavat asiat:

1) työkyvyttömyysrangaistuksen määrääminen;

2) sakkomaksun määrääminen;

3) sopimuskauden lyhentäminen;

4) Myöntämispäätöksen kumoaminen, jos virasto on ehdottanut 1 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen määräämistä.

Pykälän 1 momentin mukainen hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkintamenettelyt keskeyttävät vanhentumisajan sen alkaessa uudelleen.

Kilpailu- ja kuluttajaneuvonta ei voi tehdä 1 momentin mukaista ilmoitusta, jos asia on jo valituksen johdosta vireillä markkinaoikeudessa. Jos samaa hankintaa koskeva valitus on vireillä markkinaoikeudessa samalla, kun ehdotusta koskeva asia on vireillä Kilpailu- ja kuluttajavirastossa, ehdotus ja valitus on ratkaistava yhdessä.

Pykälän 1 momentin mukaista ilmoitusta ei kuitenkaan voida tehdä, jos hankintatoimisto on tehnyt 131 §:n mukaisen suoran hankintailmoituksen. Ilmeisen puutteellinen tai virheellinen suora hankintailmoitus ei estä jättämistä.

142 §

Ilmoitusvelvollisuus hankintatoimistolle, sopimuskumppanille ja tarjoajalle

Huolimatta salassapitomääräyksistä hankintaelin, sen sopimuskumppani, hankintaelimen valvontaelin ja hankintaprosessiin osallistuva yrittäjä ovat velvollisia toimittamaan kilpailu- ja kuluttajaviranomaiselle kaikki tiedot ja asiakirjat, jotka ovat tarpeen laillisuuden määrittämiseksi. hankintaprosessista.

Tarvittaessa tiedot on annettava kirjallisesti.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä sakon 1 momentin vaatimuksen noudattamisesta. Markkinaoikeus määrää sakon.

143 §

Tietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle

Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi tarvittaessa omasta aloitteestaan ​​ja salassapitosäännösten estämättä luovuttaa valvonnan aikana saamansa tiedot tai asiakirjat:

1)  Taloushallinnolle taloushallintolain 2 §:n mukaisen tehtävän suorittamiseksi

2) tutkintaviranomaisille rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkimista ja syytteeseenpanoa varten sekä muihin tutkintaviranomaisilta tiedonkeruun ja -tallentamisen tarkoituksen mukaisiin tehtäviin;

3) syyttäjät syyttäjälain (439/2011) 25 §:ssä säädetyssä laajuudessa virkatehtävien hoitamiseen;

4) työviranomaisille työntekijän oleskeluluvan tai yrittäjän oleskeluluvan tai työtarkastusasian käsittelyä varten;

5) Rahanpesututkintalautakunnalle lakisääteisten tehtäviensä hoitamiseksi;

6) täytäntöönpanoviranomaiselle täytäntöönpanolain (705/2007) mukaisen tehtävän suorittamiseksi;

7)  Eläkevakuutusvirastolle Eläkevakuutuslaitoslain (397/2006) 2 §:n 2 momentin 1 momentin mukaisen yhtiöeläkelain mukaisen vakuutusvelvollisuuden noudattamisen valvomiseksi;

8) Tapaturmavakuutuskeskukselle tapaturma- ja ammattitautilain (459/2015) 177 §:n 1 momentin ja 179 §:n mukaisten vakuutusvelvollisuuksien valvonnasta;

9) Valtiontukivirastolle valtiontukilain (688/2001) perusteella järjestön toimintaan myönnettyjen varojen myöntämistä ja valvontaa varten;

10) Patentti- ja rekisteriviranomaiselle säätiölain (487/2015) 14 luvun 1 §:n mukaisen valvontatehtävän suorittamiseksi;

11) työttömyyskassan liitteenä olevan työttömyysetuuden rahoituslain (555/1998) 10 §:n 1 momentin mukaisen työttömyysvakuutusmaksun perintämenettelyn täytäntöönpanon valvonnasta;

12) rakennerahasto-ohjelman hallintoviranomaiselle aluekehityksestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista annetun lain (7/2014) 8 §:ssä tarkoitetun tehtävän suorittamiseksi;

13) konkurssipesän hallinnon valvonnasta konkurssipesän hallinnon valvonnasta annetun lain (109/1995) mukaisesti konkurssiasianajajalle; sekoitettu

14) toimivaltaiselle valtuutus- ja valvontaviranomaiselle liikenneluvan myöntämistä ja peruuttamista varten kaupallisista maantiekuljetuksista annetun lain (693/2006) ja joukkoliikennelain (503/2008) mukaisesti.

144 §

Valvontatulosten raportointi

Kilpailu- ja kuluttajaviraston on laadittava tämän lain valvontatoiminnastaan ​​vuosittain kertomus, jonka tulee sisältää tiivistelmä:

1) laittomista ja läpinäkyvyyttä tai syrjimättömyyttä vahingoittavista käytännöistä ja niiden yleisimmistä taustatekijöistä;

2) 139 §:n mukaisten toimenpiteiden määrästä ja sisällöstä;

3) 140 §:n mukaisten kieltopäätösten ja velvoitteiden tasosta ja sisällöstä;

4) 141 §:ssä tarkoitettujen hakemusten lukumäärästä ja sisällöstä sekä hakemusten perusteella tehdyistä tuomioistuimen päätöksistä.

Luku 16

parannuskeino

145 §

valitukseen oikeutetut henkilöt

Asianomainen voi viedä ratkaisua koskevan asian markkinaoikeuteen nostamalla kanteen.

Asian voi viedä myös markkinaoikeuteen valittamalla:

1) Työ- ja elinkeinoministeriö Euroopan unionin valvontamenettelyä koskevassa asiassa;

2) Lain 23 §:n tapauksessa myös sellainen valtio tai kunta tai muu elin, joka on antanut hankekohtaista tukea rakennushankkeen toteuttamiseen.

146 §

Valituksen tarkoitus ja rajat

Tässä laissa tarkoitetusta hankintaelimen päätöksestä tai muusta hankintaelimen hankintamenettelyssä tekemästä päätöksestä, joka vaikuttaa ehdokkaan tai tarjoajan asemaan, saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Hankintayksikön päätös tai muu päätös, joka koskee:

1) yksinomainen hankintamenettelyn valmistelu;

2) siitä, että hankintasopimusta ei ole jaettu osiin 75 §:n mukaisesti; tai

3) siitä, että 93 kohdassa tarkoitetun taloudellisen kokonaishyödyn perustana on vain alhaisin hinta tai kustannus.

Pykälän 42 §:n mukaiseen puitesopimukseen perustuvaa ratkaisua tai 51 §:n mukaista hankintaviranomaisen päätöstä dynaamiseen myöntämisjärjestelmään sisällyttämisestä ei voida riitauttaa, ellei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos:

1) asian käsittelyllä on merkitystä lain soveltamisen kannalta muissa vastaavissa tapauksissa; tai

2) Tähän on pakottava syy, joka liittyy hankkijan prosessiin.

147 §

vastalauseaika

Vastaväite on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun hakija tai tarjoaja on saanut tiedon valituksena koskevasta päätöksestä, ellei jäljempänä toisin mainita.

Jos hankintayksikkö on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 §:n 1 tai 3 momentin mukaisesti odotusaikaa noudattamatta, vastalause on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun hankintaviranomainen on antanut tiedoksi. päätöksen tarjoaja valitusilmoituksella.

Valitus on jätettävä markkinaoikeuteen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hankintapäätöksen tekemisestä, jos hakija tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusilmoituksella ja hankintapäätöksestä tai valitusilmoituksesta, joka oli olennaisesti puutteellinen. .

Jos hankintaelin on jättänyt Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavaksi ilmoituksen 131 §:n mukaisesta suorituksesta tai 58 §:n 1 momentin 9 mukaisesta sopimuksen muutoksesta, valitus on tehtävä 14 päivän kuluessa ilmoituksen julkaiseminen.

Jos 4 momentin mukaista ilmoitusta ei ole julkaistu, välitöntä sopimusta vastustetaan:

1) 30 päivän kuluessa myöhemmän suoran sopimuksen tekemistä koskevan ilmoituksen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä; tai

2) kuuden kuukauden kuluessa hankintasopimuksen tekemisestä.

148 §

Hankintayksikölle ilmoittaminen valituksesta ja hankintakysymyksistä

Hankintaasiaan muutosta pyytävän on ilmoitettava hankintaviranomaiselle kirjallisesti, että asia viedään markkinaoikeuteen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston on ilmoitettava hankintayksikölle kirjallisesti 159 §:ssä tarkoitettua seuraamusta koskevan esityksen tekemisestä kauppaoikeudelle.

Ilmoitus on annettava hankintaviranomaiselle tiedoksi viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus tai Kilpailu- ja kuluttajaviraston ehdotus on jätetty markkinaoikeuteen. Ilmoitus tulee toimittaa hankintatoimiston ilmoittamaan osoitteeseen.

Markkinatuomioistuimen on pidettävä ja julkaistava mahdollisimman kattava ja ajantasainen luettelo markkinaoikeuden aloittamista ratkaisumenettelyistä.

149 §

Hankintayksikkö vastapuolena ja oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintaasiaa käsiteltäessä hankintaelintä pidetään valituksen tekijän tai ehdotuksen tehneen viranomaisen vastapuolena.

Hankintaasioissa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Päätettäessä toisen osapuolen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta hankintaelimeen sovelletaan hallintolain 74 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä viranomaiseen tai muuhun julkisoikeuteen nähden. Jos hankintayksikkö ei ole julkinen viranomainen tai oikeushenkilö, velvollisuus korvata toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut voidaan osoittaa sellaiselle viranomaiselle tai oikeushenkilölle, joka on mukana hankintayksikössä tai kuuluu siihen. Jos hankintaviranomainen on vastannut muiden hankintaelimien hankintamenettelystä, voidaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus siirtyä tälle muiden hankintaelinten puolesta toimivalle hankintayksikölle.

150 §

Vastalauseen vaikutus hankintasopimuksen tekemiseen

Kun on kyse ratkaisusta, jossa on noudatettava 131 §:n 1 momentin mukaista odotusaikaa tai määräaikaa, hankintaviranomainen ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asiasta on valitettu markkinaoikeuteen.

Jos markkinaoikeus päättää täytäntöönpanoasiassa ennen odotusajan tai 131 §:n 1 momentin mukaisen määräajan päättymistä tai päättää pääasiasta, hankintaelimen on päätettävä odotusaika tai 131 §:n mukainen määräaika. 131) (1) ilman markkinatuomioistuimen päätöstä estää markkinaoikeuden.

151 §

Markkinaoikeuden alustavat päätökset

Oikeudenkäynnin vireillepanon jälkeen markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon tai muuten määrätä hankintamenettelyn väliaikaisesti keskeytettäviksi markkinaoikeusmenettelyn ajaksi.

Markkinatuomioistuimen on 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättäessään varmistettava, ettei toimenpide aiheuta sopimuskumppanille tai muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa vahinkoa kuin toimenpiteestä olisi hyötyä.

152 §

Hankintayksikön väliaikainen velvoite

Valituksen tekemisen jälkeen hankintaviranomainen voi kirjallisesti sitoutua markkinaoikeuteen olemaan panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on vireillä markkinaoikeudessa.

Jos hankintaelin antaa markkinaoikeudelle 1 momentissa tarkoitetun lupauksen, markkinaoikeus ei ilman erityistä syytä ilman erityistä syytä ratkaise hankintapäätöksen väliaikaisen täytäntöönpanokiellon hakemusta.

153 §

Väliaikainen hankintaorganisaatio

Jos hankinnasta on valitettu markkinaoikeuteen, hankintatoimisto voi tilapäisesti järjestää hankinnan, ellei hankintaa sen luonteen vuoksi voida lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Väliaikainen hankintaorganisaatio ei saa estää markkinaoikeuden päätöstä valittajan pyynnöstä:

1) peruuttaa hankintayksikön päätöksen kokonaan tai osittain;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaasiakirjassa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai

3) velvoittaa hankintaelimen oikaisemaan virheellisen menettelynsä.

154 §

Markkinaoikeuden määräämät seuraamukset

Jos hankinta on suoritettu tämän lain, Euroopan unionin lainsäädännön tai Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätös kokonaan tai osittain;

2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaasiakirjassa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;

3) velvoittaa hankintayksikön oikaisemaan virheellisen menettelynsä;

4) Hankintaelimen velvoittaminen suorittamaan hyvitysmaksu osapuolelle, jolla olisi ollut kohtuulliset mahdollisuudet voittaa hankinta, jos menettely olisi ollut oikea;

5) määrätä hankintayksikölle tehottomuussakko;

6) velvoittaa hankintaviraston maksamaan valtiolle sakkomaksun;

7) lyhentää osto- tai käyttöoikeussopimuksen sopimusehtoa määräämänsä ajankohdan jälkeen.

Kauppatuomioistuin voi 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia määrätessään katsoa hankinta- tai käyttösopimuksen olosuhteissa tehdyksi, jos hankintaviranomainen on nimenomaisesti aloittanut hankinnan toteuttamisen.

Tehottomuussakkoa, uhkasakkoa ja sopimuskauden lyhentämistä voidaan määrätä vain liitteen E mukaisista kansallisen kynnyksen ylittävistä palveluista ja käyttöoikeussopimuksesta sekä muista EU-kynnyksen ylittävistä hankinnoista. arvo.

Pykälän 1 momentin mukainen seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn tulokseen tai hankintamenettelyssä mukana olevien asemaan.

155 §

palautusmaksu

Korvausmaksu voidaan määrätä, jos 154 §:n 1 momentin 1-3 mukaisesta toimenpiteestä saattaisi aiheutua hankintaelimelle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa vahinkoa kuin toimenpiteestä on hyötyä tai jos valitus on tehty tehty vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen. Korvauksen suuruutta määritettäessä otetaan huomioon ostoyksikön virheen tai laiminlyönnin luonne, riidanalaisen osto- tai käyttösopimuksen arvo sekä valittajalle aiheutuneet kulut ja vahingot. Markkinaoikeus voi kuitenkin jättää korvauksen maksamisen toistaiseksi, jos hankintaviranomainen on markkinaoikeusmenettelyn aikana luopunut myöntämispäätöksen täytäntöönpanosta.

Korvauksen määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

156 §

rangaistus tehottomuudesta

Markkinaoikeus voi julistaa hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen pätemättömäksi, jos:

1) hankintayksikkö on tehnyt suoran hankinnan ilman tässä laissa säädettyä perustetta eikä suoraa hankintaa ole tehty 131 §:ssä säädetyllä tavalla;

2) hankintayksikkö on tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankinnan aikana oli velvollisuus noudattaa odotusaikaa;

3) Päinvastoin kuin 150 §:ssä, hankintayksikkö on tehnyt hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankintaasia on toimitettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi.

Pykälän 1 momentin 2 ja 3 tapauksissa edellytyksenä on myös, että hankintaelin on tehnyt toisen virheen, joka rikkoo tätä lakia ja on heikentänyt valittajan mahdollisuuksia saada hankinta- tai käyttöoikeussopimus.

Jos hankintayksikkö on tehnyt tarjouksen puitesopimuksen tai dynaamisen hankintajärjestelmän perusteella ilman hankintasopimuksen 130 §:n mukaista odotusaikaa ja jos tarjouskilpailu on toteutettu 43 §:n 2 momentin vastaisesti tai (3) tai 49-52 §:ssä siten, että virhe on heikentänyt valittajan mahdollisuuksia saada hankintasopimus, markkinaoikeus voi julistaa hankintasopimuksen mitättömäksi.

Markkinatuomioistuin määrittää, mitä sopimusvelvoitteita mitättömyyssakko koskee. Mitättömyyssakkoa voidaan soveltaa vain sopimusvelvoitteisiin, joita ei ole vielä täytetty.

157 §

Työkyvyttömyysrangaistuksen määräämättä jättäminen

Markkinatuomioistuin ei voi yleistä etua koskevista pakottavista syistä määrätä mitättömyyssakkoa. Sopimukseen välittömästi liittyvät taloudelliset edut otetaan huomioon vain, jos sopimuksen pätemättömyydestä olisi poikkeuksellisesti kohtuuttomia seurauksia.

158 §

Sakkomaksu ja sopimuskauden lyhentäminen

Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle sakkomaksun, jos:

1) markkinaoikeus on määrännyt mitättömyysrangaistuksen;

2) hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimus edellytti odotusajan noudattamista;

3) hankintaelin on tehnyt 150 §:n vastaisen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen, vaikka hankintaasia on toimitettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi; tai

4) Markkinaoikeus ei ole määrännyt osto- tai käyttösopimukselle 157 §:n mukaista mitättömyyssakkoa yleistä etua koskevista pakottavista syistä.

Markkinaoikeus voi edellä 1 momentissa 4 tarkoitetussa tapauksessa lyhentää osto- tai käyttöoikeussopimuksen sopimusaikaa määräämänsä ajan jälkeen sopimussakkon lisäksi tai sen sijaan.

Markkinatuomioistuimen on sakkoa määrätessään otettava huomioon ostajan virheen tai laiminlyönnin luonne ja riidanalaisen hankinnan arvo. Sakko ei saa ylittää kymmentä prosenttia osto- tai lisenssisopimuksen arvosta.

159 §

Seuraamusmääräys Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä

Markkinaoikeus voi Kilpailu- ja kuluttajaviraston 141 §:n mukaisesta esityksestä:

1) määrätä hankintayksikölle tehottomuussakko;

2) velvoittaa hankintaviraston maksamaan valtiolle sakkomaksun;

3) määrätä sopimusehtoa lyhennettäväksi;

4) Hankintapäätöksen kumoaminen.

Työkyvyttömyysrangaistuksen määräämiseen sovelletaan, mitä 156 §:n 4 momentissa säädetään. Markkinatuomioistuin ei voi määrätä mitättömyyssakkoa 157 §:ssä mainituista syistä. Tässä tapauksessa markkinaoikeus voi vaatia tilaajaa maksamaan sopimussakkoa ja sen lisäksi tai sijasta lyhentää sopimusaikaa määrittelemänsä ajan loppuun saakka 158 §:n 3 momentin mukaisesti.

160 §

Pakotteiden kohdennettu ja synergistinen vaikutus

Jos hankintaelin on vastannut muiden hankintayksiköiden hankintamenettelystä, markkinatuomioistuin voi määrätä määräämänsä seuraamuksen muiden hankintaelimien puolesta toimineelle hankintayksikölle. Jos hankintamenettelystä vastasi hankintayksikkö, joka ei ole viranomainen tai oikeushenkilö, tällaisen hankintayksikön toimintaan osallistuvalle hankintayksikölle, joka on viranomainen tai oikeushenkilö, voidaan määrätä seuraamus.

Markkinatuomioistuimen on tässä laissa määriteltyjä seuraamuksia määrittäessään otettava huomioon, että seuraamusten kokonaisvaikutus ei saa olla hankintaelimen tai sen sopimuskumppanin kannalta kohtuuton.

161 §

kohta hieno

Markkinaoikeus voi määrätä sakon tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisesta. Sakon määräämisestä ja määräämisestä säädetään sakkolaissa (1113/1990).

Jos hankintapäätöksestä tai muusta toimenpiteestä vastaa hankintaelin muiden hankintaelinten puolesta, markkinaoikeus voi määrätä tälle muiden hankintaelinten puolesta toimineelle hankintayksikölle sakon. Jos hankintamenettelystä vastasi hankintayksikkö, joka ei ole viranomainen tai oikeushenkilö, sellaisen hankintayksikön toimintaan osallistuvalle viranomaiselle tai oikeushenkilölle voidaan määrätä sakko.

162 §

Markkinaoikeuden päätöksen toimittaminen

Markkinatuomioistuimen päätös valituksella toimitetaan todisteena hallintotoimivaltalain säännösten mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan valituksen tekijän ja hankintayksikön suostumuksella antaa markkinaoikeuden päätös tiedoksi näiden osapuolten markkinaoikeuden käyttöön antamilla sähköisillä yhteystiedoilla. Sähköiseen jakeluun sovelletaan, mitä 127 §:n 1 momentissa säädetään.

163 §

Muutoksenhakukielto valituksen perusteella

Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaa asiaa ei voida riitauttaa kuntalain (410/2015) tai hallintolainkäyttölain nojalla.

164 §

Valitus Kilpailu- ja kuluttajaviraston päätöksestä

Kilpailu- ja kuluttajaviraston 140 §:n nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta hallinto-oikeuslain mukaisesti markkinaoikeuteen. Et voi vaatia muutoksenhakumenettelyn perusteella tehtyyn toiseen päätökseen muutosta.

165 §

Valitus markkinaoikeuden päätöksestä

Markkinalain 151 §:n 1 momentissa sekä 154 §:n 1–5 ja 7 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus hyväksyy valituksen. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan hallintolainkäyttölakia. Markkinaoikeuden 154 §:n 6 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen hallintotoimivaltalain mukaisesti.

166 §

Valitus kirkkoviranomaisen myöntämispäätöksestä

Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon vallan hankkimispäätöksestä valittamisesta.

167 §

lisäsääntöjä

Tämän lain säännösten lisäksi valitukseen ja Kilpailu- ja kuluttajavirastolle toimittamiseen sovelletaan hallintotoimivaltalakia.

Asian käsittelyä markkinaoikeudessa säätelee myös markkinaoikeuslaki (100/2013).

168 §

päätösten täytäntöönpanoa

Markkinaoikeuden päätöstä on noudatettava valituksesta huolimatta, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinatuomioistuimen päätös 154 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain, jos päätös on lainvoimainen.

Markkinaoikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden uhkasakkopäätöksestä tulee ilmoittaa Lakimiesrekisterikeskukselle, joka huolehtii päätöksen täytäntöönpanosta.

169 §

korvausta

Jokainen, joka tämän lain, Euroopan unionin lainsäädännön tai Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisella toiminnalla aiheuttaa vahinkoa hakijalle, tarjoajalle tai tavarantoimittajalle, on velvollinen korvaamaan aiheutuneen vahingon.

Jos vahingonkorvausvaatimus koskee tarjouskilpailusta aiheutuvia kustannuksia, korvauksen myöntämiseksi riittää, että hakija, tarjoaja tai tavarantoimittaja osoittaa 1 momentin mukaisen virheellisen menettelyn ja että hänellä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjous, jos menettelyssä ei ollut virheitä.

Vahingonkorvaustuomioistuin on oikeuslain 10 luvun mukaan käräjäoikeus.

Luku 17

Eri säännökset

170 §

Ostosopimusten säilytys

Hankintayksiköiden on säilytettävä jäljennökset kaikista hankintasopimuksista, joiden arvo on vähintään 1 000 000 euroa tavarahankintasopimuksista tai palveluhankintasopimuksista ja 1 000 000 euroa valmistussopimuksista vähintään hankintasopimuksen keston ajan.

171 §

Oikeus saada tietoa

Luottamuksellisuusmääräysten estämättä 5 §:n 1 momentin kohdissa 1-4 mainituilla hankintaelimillä on oikeus saada tarvittavat tiedot 3 §:ssä mainituista yrityksistä ja toimitiloista viranomaiselta ja hankintasopimuksen toteuttajalta. ja yhteisötietolaki (244/2001) 81 §:n 1 momentissa tarkoitettuja harkinnanvaraisia ​​tarkoituksia varten esteiden olemassaolon määrittämiseksi. Tiedot voidaan antaa teknisen pääsyyhteyden kautta ja ilman sen henkilön suostumusta, jonka etuja salassapitovelvollisuus suojaa.

172 §

Komissiolle toimitettava seurantakertomus ja tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä

Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa seurantaraportin toimittamisesta komissiolle kolmen vuoden välein. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa myös 71–73, 80, 81, 88, 90 ja 96 §:ssä tarkoitettujen tietojen välittämisestä muiden jäsenvaltioiden viranomaisille.

Hankintaelinten ja muiden viranomaisten on pyynnöstä toimitettava työ- ja elinkeinoministeriölle seurantaraportin ja tilaston laatimista ja tietojenvaihtoa varten tarvittavat tiedot.

173 §

Kulku

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lain 87 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan vasta 18.4.2018.

Tällä lailla kumotaan jäljempänä oleva laki julkisista hankinnoista (348/2007).vanha hankintalakisekä laki sähköisistä huutokaupoista ja dynaamisista hankintajärjestelmistä (698/2011).

Valvontaa koskevassa 15 luvussa sekä Kilpailu- ja kuluttajakeskuksesta ja sen päätöksistä ja ehdotuksista 148 §:n 1 ja 2 momentissa, 149 §:n 1 momentissa, 159 §:ssä, 164 §:ssä ja 167 §:ssä säädetyt ovat voimassa vasta 1.1. , 2017.

Siltä osin kuin muualla laissa viitataan vanhaan julkisia hankintoja koskevaan lakiin, sovelletaan tätä lakia.

174 §

siirtymäsäännökset

Tämän lain 8 lukua sovelletaan yhteishankintaelimiin vasta 18.4.2017 alkaen ja muihin hankintaelimiin 18.10.2018 alkaen. Yhteishankintalakiin perustuvat valtioneuvoston julkisista hankinnoista annetun asetuksen (614/2007) 4 lukua. hankintayksiköille 17.4.2017 mennessä ja muille hankintayksiköille 17.10.2018 mennessä.

Tämän lain 8 lukua voidaan 1 momentista poiketen soveltaa hankintamenettelyn yhteydessä tapahtuvaan tiedonvaihtoon tämän lain voimaantulon jälkeen, jos tiedonvaihto tapahtuu sähköisessä muodossa.

Tämän lain 15 §:n 1 momentissa sekä 15 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyt prosentti- ja eurorajoitukset koskevat vain muita kuin sosiaali- ja terveysalalla toimivia osakkuusyhtiöitä 1.1.2019 alkaen. ilmoitettu euromääräinen prosenttiraja sekä 15, 3 ja 4 § koskevat vain sosiaali- ja terveysalalla toimivia sidosyhteisöjä 1.1.2022 alkaen.

Tämän lain 16 §:n 1 momentissa sekä tämän lain 16 §:n 2 ja 3 momentissa säädetty prosentti- ja euroraja koskee vain muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla toimivia hankintoja 1.1. , 2019. Mainittu ja euromääräinen prosenttiraja sekä 16, 2 ja 3 § koskevat vain sosiaali- ja terveysalalla toimivia hankintaelimiä 1.1.2022 alkaen.

Sosiaali- ja terveysalalla toimiville osakkuusyhtiöille ja hankintatoimistoille 15 §:n 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 10 prosenttia 31.12.2018 saakka. Sosiaali- ja terveysalalla toimiville osakkuusyhtiöille ja hankintatoimistoille 15 §:n 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 10 prosenttia 31.12.2021 saakka. Jätehuollon alalla toimiville osakkuusyhtiöille ja hankintatoimistoille 15 §:n 1 momentissa ja 16 §:n 1 momentissa tarkoitettu prosenttiosuus on 15 prosenttia 31.12.2017 saakka.

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin ja tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin hankintamenettelyihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 108/2016
TaVM 31/2016
EV 239/2016
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU(32014L0023); EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1–64
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU(32014L0024); EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65–242

Helsingissä 29.12.2016

Tasavallan presidentti
Sauli Niinistö

oikeus- ja työministeri
Jari Lindström

Liite

Liite A

Lain 9 §:n 1 momentin 11-13 §:ssä tarkoitetut palvelut

Liite B

Luettelo rakennustilauksista

Liite C

Luettelo kansainvälisistä sosiaali-, ympäristö- ja työoikeudellisista sopimuksista 81 §:n 1 momentin nro 5 mukaisesti:

Liite D

Lain 88 §:n 6 ja 7 momentin mukaiset selvitykset hakijan tai tarjoajan soveltuvuudesta:

Valehtele E

Lain 107 §:ssä tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityispalvelut: